Kommentit (22)

  1. Visakallo

    Miten korvaus-, ym. asiat sujuivat?

  2. Saas nähdä. Ensi keväänä alkaa loppukokoukset ja korvausväännöt. Kunhan saavat virrat päälle päästään kuuntelemaan paljonko meluhaitta lisääntyi.Rakennusaikaisten sotkujen setviminen ja korjaaminen pitäneet virkeänä kyllä koko ajan ja paljon on vielä edessä katselmuksia, sähköposteja ym.

  3. Visakallo

    Siis meneekö se oikeasti niin, että ensin vain pykätään sähkölinja, ja lyödään siihen virrat päälle, ja vasta sen jälkeen aletaan korvailla maanomistajille haitoista jotakin, jos ollaan sillä tuulella? Onko näissä sähkölinja asioissa olemassakaan maanomistajilla aitoa oikeusturvaa?

  4. Kuvassa näyttäisi olevan 110kV ja 400kV+110kV yhdistelmä. Iso viilto metsään sekin, mutta Harjulinja pistää paremmaksi.

    Harjulinjan eteläinen osuus on vielä julkaisematta, mutta alueen lehdet ovat kirjoitelleet aiheesta jonkinlaiseen sisäpiiritietoon pohjautuen. Se tulisi menemään suurella todennäköisyydellä vaimon palstan poikki. Jo nyt sen halkaisee 110kV linja ja sen rinnalle tulisi 2 x 400kV. Harjulinjan olemassa olevista dokumenteista kaivettuna tuo tarkoittaisi 10m+26m+10m (nykyisen linjan vaikutusalue) viereen 74m uutta vaikutusaluetta. Koko vaikutusalue on siis 120m, josta 10m vajaamittaista puustoa molemminpuolin.

    Tuossa linjan vieressä tehtiin juuri ”aavistushakkuu”, koska kuusikko alkoi jo ikääntyä ja lahoa alkoi olla runsaasti. Marraskuussa pitäisi tulla lisätietoa linjausvaihtoehdoista. Sen jälkeen pitää pohtia, mitä tuolle kuviolle oikeasti tekisi. Ainakin metsäautotie on pakko tehdä, jotta kauempana oleville kuvioille pääsisi helpommin. Linjan alle jäisi vielä toinen hakkuukypsä kuvio. Oletus on, että suurimman osan tuosta hakkuualasta voisi nyt jättää uudistamatta.

  5. Ei tosiaan ole tietoa korvauksista etukäteen! Jonez, kannattaa selvittää jostakin kannattaisiko kuitenkin istuttaa aukko vaikka jääkin linjan alle, odotusarvo kuitenkin korvataan, maapohjasta vain joutomaan arvo joka toimitusinsinöörin mukaan on vaikea hinnoitella kun kukaan ei sellaista osta.. Ja puuston poistossa tuskin kannattaa myydä yhteismyynnissä, ainakin Järvilinjan yhteismyynti oli suuri huijaus johon minäkin haksahdin. Puut osti ja hakkasi erään suuren urakointiyrityksen energiapuunostopuoli, hinnat oli ihan ok mutta tukit lipsahti hakekasaan. Havuja ei korjattu, olisi saanut ajattaa lisähintaan jonnekin pois johtoalueelta ja myydä itse tietyssä aikaikkunassa. Aika heikkoa oli Mtk:nkin tietämys asioista. Yleisesti ottaen kaikkien korvausvaateiden pitää perustua rahaan, mielipahaa ei korvata. Vinkkinä myös jos linjan alle jää mitään erikoisen järeitä maisemapuita tms. niille löytyy muitaakseni maanmittauslaitoksen hinnasto järeyden mukaan jonka perusteella voi vaatia kappalekorvausta.

  6. Petsänen

    Tämä on edellytys Suomen talouskasvulle tulevaisuudessa. Tulot ja vaikutus kansantalouteen on monisataakertainen kapasiteetin kautta, jonka uudet 400 linjat mahdollistavat, verrattuna puuntuotantoon linjan alueelle. Emmehän me halua jäädä ns. kivikaudelle kun uusi teollinen vallankumous alkaa. Sähkön ja tekoälyn aika on edessä.

  7. Varmasti näissä pyörii isot rahat. Ikävä vain että haitoista kärsivä ei niistä pääse osalliseksi. Katsotaan nyt vaikuttaako uusi lunastuslaki jotenkin kunhan korvausten aika tulee. Vähän epäilen, koska hankkeita suunnittelevat eivät ole lunastuksen kalleutta paljoakaan moittineet.

  8. Okepeku

    Kiinaan kait nuo maissit valuu. Bulvaaneille pari orpoa ropoa voi Suomeen jäädä.

  9. Ei muuta tilannetta eikä lisää vaurautta, jos tässä vihreässä muutoksessakin ollaan vain ”raaka-aineen” tuottaja, eli tarjotaan metsät ja vedet datakeskusten käyttöön sähkölinjoineen.

  10. Suomen kansaa viedään näissä Data hankkeissa kuin litran mittaa.Maata suunniteltu jäävän siirtolinjojen alle
    40 000 ha yli 4000 km ja lähes 100 m leveydeltä. On tämä kallis paukku kaikille meille ja ennenkaikkea metsiin kohdistuva ryöstö noilla lunastushinnoilla. Ei ole huoltovarmuutta. Ei järin vihreää kun varageraattorit käy öisin dieselin voimalla.Naavat häviää joka oksalta.Datahanke ei edistää Suomea millään muotoa.jos Forssa saa 500 000 € kiint.verotuloa niin 17 000 Forssalaista maksaa 2 milj. € siirtomaksujen kustannusten nousua 10€/kk eli 120€ / v
    Tämä koko yhtälö koko Datahalleista on hirviö! 400kv linja tehty 1 GW sähkön turvaan, ja meillä 100 GW Datahankkeita jonossa. Ei ole rahaa eikä tilaa suomessa tehdä yhtään lisää sähkölinjaa. Päästökauppa maksut odottaa niskassa.
    Jos joku näkee tässä harmaan mustassa siirtymässä hyvää on sokea.

  11. Meillekin tulossa yksi Fingridin 400kV linja joka vie meiltä noin 0,6ha metsää, josta 2/3 hakkuupypsää männikköä, loput kalliota.
    Olisiko Nuakka kannattanut ottaa lunastuskorvaus puista, silloin esim tukki on esim 100€? Sitä itse nimittäin mietin meidän tapauksessa. Ainoa on et täytyy varmaan itse olla paikalla että katkonta tehdään oikein ettei tosiaan käy niin että tukit joutuu hakekasaan.

  12. Nykyisellä tiedolla jota esim. Mtk ei osannut pari vuotta sitten kertoa jättäisin kaiken lunastuksen varaan. Tosin en tiedä miten homma käytännössä tapahtuisi kun puut olisi kuitenkin hakattu n. 3 vuotta ennen lunastustoimituksen loppukokousta. Millä mitoilla, kenelle myytynä, mihin hintaan?

  13. Täytyy varmaan silloin kummiskin käydä itse paikan päällä dokumentoimassa että katkonta on tehty oikein ja ettei puutavaraa ole jätetty metsään. Kolme vuotta on pitkä aika, ihminen ei muista sitä enää, ja loppukokouksessa pitää varmaankin olla mustaa valkosella että pystyy todistamaan väitteitään. Se plussa on että jos lunastuksen kautta saa korvauksen niin siihen juoksee 6% vuotuinen korko ja veroseuraamukset ovat pienempiä. Lisäksi puustolle saa silloin sen 25% korotuksen, mikä nostaa tukin hinnan just sinne satasen paikkeille.

  14. Visakallo

    Pitää kuitenkin aina muistaa, että uusi että sähkölinja on aina nähtävisä olevan tulevaisuuuden ajan sähkön siirtoyhtiön hallinnassa, vaikka maapohjan omistus siihen omistajalla säilyykin. Jossain muussa yhteydessä sellaista kutsuttaisiin ryöstöksi. Kysymys on vähintään laajennetusta jokaisenoikeudesta.

  15. Kyllähän se näin on, ja kaikki ei voi tuottaa joulukuusia.
    Sit valitellaan kuin mo tekeee aukon viereen, mutta kyllä Fingrid pilaa enemmän metsiä eikä kukaan sano mitään.

  16. Hauska anekdootti näiden linjojen naapurina eläessä oli kun eräs linjaa sivuava rakennushanke meinasi kaatua museoviraston vastustukseen kun rakenne ei tukenut maalaismiljöön säilymistä. 10 metrin päässä olevista linjoista museovirasto ei löytänyt huomautettavaa.

  17. Sitä tässä ”sivullisena” muiden seikkojen lisänä ihmettelen, kuinka mo:n etujärjestö MTK on noin hampaaton, kykenemättömän saamaton peluri.
    On aina mainostanut jäsenyyden etuja ja jäsenyyden voimaa ko. kuin kaikissa eteen tulevissa asioissa..???

  18. Maatalouspuolella ajaa vaan pohjoisen alueen lehmätilojen etuja, niiden pitää saada korkeimmat tuet ja muiden pellot halvalla.

  19. Onhan se kumma, että linjan alustaa ei voida käsitellä maan vuokrauksena. Maston alue kuitenkin vuokrataan. Kuitenkin periaatteessa myös linjan käyttötarve voi päättyä. Säännöt ja mallit ovat vanhaa perua kun maaseutu hyötyi siitä, että sitä sähköistettiin. Nyt maanomistajalle siitä on vain haittaa, kun sähköjä vedellään ihan muualle kuin omaan pirttiin…vaikkakin oman pirtin pahimmassa tapauksessa yli.

  20. Tätäkin esitetty että linjan alle jäävää maata maanomistaja voisi vuokrata, on kuulemma ”mahdoton toteutta koska linjan varrella paljon maanomistajia eikä kaikkien kanssa saada vuokrasopimusta”, tämähän tarkoittaa vertauskuvallisesti, jos taloyhtiössä on osa asunnoista sijoitustarkoituksessa vuokrattavia mutta niitä ei voi vuokrata koska kaikki taloyhtiön asunnot ei ole vuokrattavissa.

  21. Tuo perustehan on huuhaata, koska Metsähallitus laskuttaa vuosittaista ”vuokraa” linjakaduista. Jos se siellä onnistuu, niin miksei yksityisellä. Kunhan pitävät saavutetusta edusta kiinni ja maanomistajien etujärjestöt ovat hampaattomia, kun ovat alunperin nykyiset mallisopimukset olleet luomassa.

  22. Lisää vinkkejä: Ennenkuin linjanrakennus alkaa, kannattaa kaikki työmaan käyttöön tulevat viljelys/metsä/ yksityistiet sorastaa kevyesti minttiin kuntoon ja kuvata/videoida huolella. Liikenne tulee olemaan rajua, 5- akselisella nosturilla mennään joka pylväälle ja pienempää kalustoa rallaa koko ajan. On sitten helpompi vaatia tien korjausta, rakentaja kertoi videoivansa tiet etukäteen.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Kuvat