Luontainen metsittyminen, kaavamerkinnät tai maatalouden tuet ovat yleisimmät syyt hylätylle metsitystukihakemukselle.

Metsitettävän alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen. Se tarkoittaa sitä, että lämpöä ja ravinteita on riittävästi ja maaperässä on puuston kasvulle sopivasti vettä.

Joutoalueen metsitys on usean vuoden urakka. Metsitys lisää hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta, mutta taloudelliset hyödyt riippuvat kohteesta.

Keskisuomalaiselle pellolle istutetut koivut ovat kasvaneet reilussa 50 vuodessa uudistuskypsiksi.

Vanhat turvekentät taimettuvat ilman istutustaimia tai kylvösiemeniä – ja valtion tukia.

1970-luvulla istutettu kuusikko on nähnyt jo kolme sukupolvea metsänomistajia.

Hiilinielu perustettiin ennen kuin asiasta osattiin puhuakaan.

Öljy-yhtiö St1:n ja Luken metsityskoe osoitti, että metsitys onnistuu vain kastelun avulla.

Vastikään voimaantullut metsitystukilaki tarjoaa peltoheiton metsittäjälle mojovan tuen. Mahdollisia kohteita on kuitenkin paljon enemmän kuin mihin määräraha riittää.