Rauli 2016, Eino ja Seija 2013, Tapani ja Hannu 2011, Asta, Veera, Sylvi ja Lahja 2010, Janika 2001, Manta ja Sanna 1985, Mauri 1982.

Näitä nimiä ja vuosia suomalaiset yleensä ja metsänomistajat erityisesti eivät unohda.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Metsämuseo Luston järjestämässä muistitiedon keruussa 89 vastaajaa tuotti lähes 400 sivua myrskyisiä kokemuksia.

Myrskyt ovat jättäneet jälkiä kodin ja mökin ympäristöön, aineelliseen omaisuuteen, mutta ennen kaikkea ihmisten mieliin ja muistiin. Osa kokemuksista sijoittuu vuosikymmenten taakse, osa tähän vuoteen. Monissa kirjoituksissa myrskykokemus vertautuu sotaan, esimerkiksi tykistökeskitykseen.

Myrskyn tekemiä tuhoja omaan lähiympäristöön surraan. Myrskykokemus herättää kunnioitusta luonnon voimia kohtaan ja saa ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi ja voimattomaksi.

Kirjoittajat kertovat myös yhteisöllisyydestä ja auttamisen halusta, kun myrskytuhoja korjataan. Osa vastaajista luetteloi tarkasti myrskytuhoja ja toimenpiteitä, mutta monissa kirjoituksissa nousevat pintaan ennen kaikkea voimakkaat tunteet.

Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon. Sitä tullaan ensimmäiseksi hyödyntämään vuosina 2017–2019 Luston Myrskyn merkit -hankkeessa, jossa taiteilijat, kulttuurintutkijat ja luonnontieteilijät perehtyvät myrskyihin ja niiden kokemiseen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.