Satelliittikuvat yli kahdenkymmenen vuoden ajalta osoittavat, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä. Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia, selviää Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Tutkijat tarkastelivat turvemaiden lämpötilaa, kasvillisuutta sekä säteilyn heijastumista. Tutkimus osoitti selviä muutoksia reilu vuosikymmen ennallistoimenpiteiden aloittamisesta.
”Ennallistettujen alueiden heijastavuus ja lämpötila alkoivat muistuttaa enemmän luonnontilaisia soita kuin turvemaita, käytännössä kaikilla tutkituilla alueilla”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Iuliia Burdun tiedotteessa.
Tutkimuksessa oli mukana 72 aluetta Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Maita yhdistää soiden merkittävä osuus maapinta-alasta.
Ennallistamisen vaikutukset kasvillisuuteen eivät olleet yhtä nopeita ja yhtenäisiä kuin lämpötiloihin ja heijastavuuteen.
”Heijastavuus ja lämpötila muuttuvat nopeammin turvemaan vettyessä, mutta kasvillisuuden palaaminen kestää kauemmin. Pelkkä ojien tukkiminen ei useinkaan riitä, vaan vaaditaan muitakin toimenpiteitä”, Burdun kertoo.
Kasvillisuutta palauttavia toimenpiteitä voi puustoisilla soilla olla puiden kaataminen. Täysin ilman kasvillisuutta olevalla turpeennostoalueella se voi olla esimerkiksi sammaleen istuttaminen.
Tutkimusta päätösten tueksi
Ojitetut turvemaat aiheuttavat arviolta noin viisi prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Suomi ja monet muut maat ovat käynnistämässä laajamittaista turvemaiden ennallistamista, muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen vauhdittamana.
”Turvemaiden ennallistamispäätösten ja -toimenpiteiden tueksi tarvitaan Suomessa ja maailmalla kiireellisesti monipuolista tietoa sekä luonnontilaisten soiden ominaisuuksista että ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvien antama data on avainasemassa, kun haluamme ymmärtää ekosysteemien muutoksia laajoilla maantieteellisillä alueilla”, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
Tutkimus kokonaisuudessaan (englanniksi).
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään