Metsälehden pitkäaikainen avustaja ja valokuvaaja Ari Komulainen vietti viime viikon Itä-Lapin metsissä metson soidinta kuvaten. Tuttu soidinpaikka Savukoskella tarjosi Komulaiselle ja mukana olleelle luontokuvaaja Jorma Luhdalle iloisen yllätyksen.
”Olen ollut samalla soitimella viitenä keväänä ja tänä vuonna lintuja oli paikalla selvästi enemmän kuin aiemmilla kerroilla”, kertoo Komulainen.
Komulainen havaitsi soitimelta jopa viisitoista metsokukkoa samalla kertaa. Myös koppeloita oli paikalla runsaasti.
”Koppelot palaavat nuoriin männiköihin puuston varttuessa. Kukot tulevat sitten koppeloiden vanavedessä. Koppelolle tiheämpikin männikkö on mieleinen, koska se tarjoaa suojaa petoja vastaan.”
Vaikka metsolla näyttäisi menevän Lapissa varsin hyvin, on Komulainen huolissaan kanalintukannoista koko maan tasolla.
”Esimerkiksi täällä Pohjois-Karjalassa etenkin teeriä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Toki minun havaintoni ovat varsin paikallisia”, Komulainen toteaa.
Hän pitää kummallisena sitä, että niin kutsuttu latvalinnustus oli viime talvenakin mahdollista isossa osassa maata urosteeren ja metson osalta, vaikka lintukannat ovat heikot.
”Metsässä pitkiä matkoja hiihtäviä metsästäjiä on vähän, mutta latvalinnustuksessa metsästyspaine kohdistuu alueille, joilla metsäautotiet on aurattu hakkuiden takia. Ongelmallista on myös, että saaliiksi päätyy vanhoja lintuja, joilla olisi parhaat edellytykset selvitä talvesta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ari Komulaiselta väärää tietoa Pohjois-Karjalan teeritilanteesta. Alueen 141 lasketun riistakolmion perusteella kanta kasvanut viimeisen 21 vuoden aikana keskimäärin 1 % vuodessa, ja viimeiset kolme vuotta tiheys keskimääräistä huomattavasti korkeampi, yli 11 teertä km2. Täysin väärää tietoa myös se Komulaisen artikkelissa esittämä väittämä, että ”isossa osassa maata lintukannat olisivat heikot”. Esimerkiksi mainituilla latvalinnustus alueilla metson ja teeren kantojen viimeisen 21 vuoden kehitys on ollut pääosalla alueista nousevaa tai vähintään vakaata, viime vuosien yksilötiheydet molemmilla lajeilla selvästi keskimääräistä vuotta korkeampia. Nämä faktat voi kuka tahansa helposti tarkistaa esim. Maa- ja metsätalousministeriön kanalintuasetuksen 2023 muistiosta ja sen liitteistä.
Niillä alueilla missä liikuin, niin tuntui, että lintuja oli laskentatuloksiin peilaten vähän. Siksi ihmettelin itsekin talvimetsästystä. Metsästyksen keskittyminen helposti saavutettaviin paikkoihin voi olla ongelma. Laskennat ovat nykyään kovin aikaisin. Olisko linnunpoikasia mennyt petojen suihin syksyllä enemmän tai jotain. Sitä miettinyt. Laskennan varmistamiseksi kolmioita pitäisi mielestäni olla enemmän ja ne laskea useasti.