Kantojen korjuusta pitkäkestoinen häiriö

Lilli Kaarakan väitöstutkimuksen mukaan korjuun merkittävin ekologinen vaikutus on lahopuun ja sen hiilivaraston väheneminen.

Kantojen korjuun ja sen jälkeen tehtävän maanmuokkauksen seurauksena kuusikoiden maaperän pintakerroksen rakenne ja maaperän toiminta häiriintyvät yli kymmenen vuoden ajaksi, Lilli Kaarakan tuoreessa väitöskirjassa todetaan.

Havupuiden kannot ja paksut juuret muodostavat merkittävän hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvaraston. Kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus onkin lahopuun ja sen hiilivaraston määrän väheneminen.

”Ympäristövaikutusten keston ja niistä toipumisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta metsäenergian korjuun päätöksentekoa ja suunnittelua voidaan suunnitella mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin”, Kaarakka sanoo.

Kaarakka väittelee aiheesta ”Maaperämuutosten kesto ja ekosysteemin pitkän ajan toipuminen fysikaalisesta ja kemiallisesta kuormituksesta – esimerkkeinä kantojen korjuu ja sadetusimeytys” Helsingin yliopistolla perjantaina.

Kommentit (1)

  1. Kuka niitä kantoja vielä nostaa ja mistä? Eipä ole silmiini sattunut työmaita saati varastoja.

Luonto Luonto

Blogit ja Kolumnit