Länsi-Suomeen luvassa myyrätuhoja

Myyräkannat ovat huipussaan nyt Pohjanmaalla, vuoden kuluttua huippu koetaan Etelä- ja Itä-Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen myyräseurannat osoittavat myyrien runsastuneen kesän 2018 aikana suurimmassa osassa Suomea. Vielä keväällä määrät olivat liki koko maassa alhaiset, mutta kannat ovat kesän mittaan kasvaneet laajoilla alueilla kohtalaisiksi tai suuriksi.

Tällä hetkellä myyräkannat ovat huippuvaiheessa Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Näillä alueilla sekä peltomyyrän sukuisten lajien että metsämyyrien tihey-det ovat paikoin huomattavia. Huippu on tasoltaan pitkäaikaisten keskiarvohuippujen veroinen, mutta ei ennätyksellisen suuri. Kannat taittuvat todennäköisesti romahdukseen jo tulevan talven aikana. Romahdus jatkunee läpi vuoden 2019, alhaisimmat tiheydet ajoittuvat talveen 2019/20.

myyräkartta
Itä- ja Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Käsivarren Lapissa (keskiharmaa) myyräkannat ovat kasvamassa ja alueilla odotetaan myyrähuippua vuonna 2019. Muualla Lapissa huippua odotetaan vuodelle 2020. Pohjanmaalla (tummanharmaa) kannat ovat nyt huippuvaiheessa. Valtaosassa Keski-Suomea ja Pirkanmaata kannat ovat alhaiset. Lähde: Luke

Itä- ja Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Käsivarren Lapissa metsämyyrien, etelässä myös metsähiirten, määrät ovat kohtalaisia. Kanta on kuitenkin kasvussa, huippuvaihe ajoittunee vuoden 2019 lopulle.

Lapissakin myyräkannat osoittavat nousun merkkejä. Kannankasvu on monin paikoin ollut lievempää kuin Itä- ja Etelä-Suomessa, joten myyrähuippu koettaneen suurimmassa osassa Lappia vasta syksyllä 2020.

Läntisessä Keski-Suomessa ja Pirkanmaan itäpuoliskolla myyräkannat olivat huipussaan syksyllä 2017. Kannat romahtivat alhaisiin tiheyksiin viime talvena, tällä hetkellä myyriä on näillä alueilla niukasti.

Riski taimituhoista kasvaa

Runsaat ja runsastumassa olevat myyräkannat kasvattavat taimituhojen todennäköisyyttä. Kannat ovat etenkin Länsi-Suomessa paikoin niin runsaat, että myyrätuhoja tullee alkavana talvena tapahtumaan taimikoissa.

Sekä metsä- että peltomyyrät järsivät pieniä istutustaimia talvella lumihangen suojissa. Peltomyyrälle kelpaavat kaikkien puulajien taimet, mutta metsämyyrät tyytyvät vain mäntyjen ja kuusten taimiin.

Myyrien aiheuttamia taimituhoja voi ehkäistä syksyisellä hiirenloukkupyynnillä ennen pysyvän lumipeitteen tuloa, runkosuojilla sekä polkemalla lunta taimien ympäriltä. Myyrähuippua edeltävänä kesänä on suositeltavaa torjua heinäkasvillisuutta taimikoista niin läpikotaisin kuin mahdollista. Jos mahdollista, taimien istuttamista kannattaa välttää sellaisena vuonna, jolloin myyriä on runsaasti. Mikäli uudistaminen on kuitenkin tehtävä, taimet kannattaa istuttaa keväällä.

Hiirenloukut avuksi sisätiloissa

Metsähiiret ja metsämyyrät hakeutuvat pakkasten tullessa sisätiloihin lämmön, kuivuuden ja ruoan perässä. Molemmat lajit voivat aiheuttaa vahinkoa sotkemalla paikkoja ulosteilla, pilaamalla ruokia ja jyrsimällä esimerkiksi sähköjohtoja.

Metsähiiriä ja -myyriä kannattaa hävittää sisätiloista sitä mukaa, kun niitä ihmisasutuksiin syksyisin hakeutuu. Tehokkaaksi torjuntakeinoksi ovat osoittautuneet tavalliset leipä- tai juustosyötillä viritetyt hiirenloukut.

Metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyävän materiaalin välityksellä. Tartunta saadaan yleensä kuivissa ja pölyävissä tiloissa, kuten puuliitereissä.

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus