Veljeksillä on metsää Kauhajoella, toinen asuu Vantaalla ja toinen Rovaniemellä. Metsänhoitoon tarvittavat varusteet kumpikin hankkii erikseen, mutta metsäveroilmoitus on yhteinen. Vantaalainen metsänomistaja Onni (nimi muutettu) pitää tätä ongelmallisena.
”Myös veronpalautukset tulevat metsäomistuksen suhteessa, eli minun ja veljeni tapauksessa 50–50. Kuluja ei kuitenkaan välttämättä tule tasaisesti. Esimerkiksi minulla on oma saha ja veljellä oma saha, eikä vaatteita ja turvavarusteitakaan oikein voi jakaa.”
Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen toteaa, että metsäyhtymällä tai kuolinpesällä tulisi olla yhteinen tili, jonka kautta tilan koko rahaliikenne kulkee.
”Varusteet ja työkalut pystytään korvaamaan yhtymän tai kuolinpesän yhteiseltä tililtä, jolle tulevat myös puukaupparahat.”
Jos joku yhtymän osakkaista tekee metsässä töitä ja haluaa siitä korvauksen, niin tällöin Jauhiaisen mukaan korvaus tulee hoitaa virallisesti joko palkkana tai työkorvauksena. Joskus työn tekijälle voidaan maksaa vaikka työstä saatu kemerakorvaus, mutta sekin pitää tehdä verottajan kautta.
Yhteisomistuksessa tulos jakautuu verotuksessa omistussuhteiden mukaan, niin tappiollinen kuin voitollinenkin tulos.
Yhteisymmärrys haasteena
Jauhiaisen mielestä yhteisomistuksen verotuksen suurimmat ongelmat liittyvät ihmisten kykyyn päästä yhteisymmärrykseen.
Ongelmatilanteitakin tulee. Jos vaikka avioparilla on yhteinen metsä ja toinen hoitaa puukaupat ja saa tulot omalle tililleen, joutuu myös puoliso silti maksamaan veroja. Puukaupparahatkin pitäisi silloin jakaa omistuksen suhteessa.
”Joskus jotkut osakkaat haluavat jakaa vaikka puukaupparahat niin tarkasti, että tilille ei jää mitään. Siellä olisi kuitenkin hyvä pitää muutama tuhat euroa varalta.”
Yhtymässä tai kuolinpesässä voi myös olla osakkaita, joilla ei ole varaa tai halua sijoittaa yhteiseen metsään.
”Silloin kannattaa myydä puuta. Yleensä metsästä jotakin myytävää löytyy.”
Onni on tällä hetkellä osakkaana kahdessa metsäyhtymässä, mutta hän päivittelee sitä, että Suomessa joillakuilla voi olla kymmeniäkin yhtymäosakkuuksia. Hän kokee verotuksen hankalaksi siksikin, että metsätalous on hänelle sivupuuhaa päätyön ohessa.
Jauhiainen ei näe, että yhteishallinnan ongelmia voitaisiin ratkaista muuttamalla verotusta.
”Jos ei ole sopua, niin eihän verotuksesta ja korvauksistakaan päästä yksimielisyteen.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.