Kotkan kaupunki on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston selvitys, jossa arvioitiin suomalaisten kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määriä.
Myös Kotkan eteläkymenlaaksolaisissa naapurikunnissa Haminassa ja Pyhtäällä perhoslajisto oli lähes yhtä rikas kuin Kotkassa.
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät suomalaisten kuntien perhoslajimääriä Suomen Lajitietokeskukseen vuosien 2001–2020 välillä ilmoitetun kolmen miljoonan perhoshavainnon avulla. Tutkijat kehittivät lajikertymäkäyrämallin, joka tarkensi kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta.
”Havaintoja oli riittävän paljon 97 kunnan perhoslajimäärien arviointiin lajikertymäkäyrän avulla. Malli suhteuttaa lajimääräarvion kussakin kunnassa samaan havaintomäärään ja lisää arvion vertailukelpoisuutta kuntien välillä”, selventää yliopistonlehtori Anssi Vähätalo Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimukseen valitut 878 kotimaista perhoslajia edustavat suurta lajikirjoa. Suuri perhoslajimäärä kunnassa tarkoittaa myös suurta kasvilajimäärää, sillä moni perhoslaji kykenee elämään vain yhdellä tai muutamalla kasvilajilla.
”Suuri kasvi- ja perhoslajimäärä osoittaa kunnassa olevan myös lukuisia erityyppisiä elinympäristöjä. Esimerkiksi Kotkassa on meren rannan lisäksi suuri suoalue Valkmusan kansallispuistossa”, Vähätalo kertoo.
Kaikkein uhanalaisin perhosyhteisö oli Enontekiön kunnassa, vaikka siellä perhoslajien kokonaismäärä oli pienin.
”Enontekiöläisiä perhosia uhkaa ilmaston lämpeneminen, sillä tunturiylängöllä elävät lajit kuten tundrahopeatäplä eivät valitettavasti pysty siirtymään pohjoiseen edessä olevan Jäämeren takia.”
Kunnallisen maan käytön suunnittelu eli kaavoittaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, jonka ylläpitämiseksi päättäjät tarvitsevat tietoa kuntansa lajirikkaudesta ja uhanalaisten lajien määrästä.
Tutkijat toivovat, että suomalaiset ilmoittaisivat perhos- ja hyönteishavainnoistaan Suomen Lajitietokeskuksen havaintotietokantaan. Ilmoitettujen havaintojen sisältämää tietoa voidaan hyödyntää paremmin esimerkiksi luonnon monimuotoisuustutkimuksessa ja uhanalaisuusarvioinneissa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään