Suomen luontopaneelin raportti vaatii lisää soiden ennallistamista ja luonnontilaisten soiden suojelua. Raportin mukaan soiden ennallistamisen kielteiset ilmastovaikutukset tulee suhteuttaa muihin maankäytön vaikutuksiin.
”Laajamittainen kansallinen soidenennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajana se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä”, sanoo Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Luontopaneelin mukaan ennallistamistoimilla voidaan palauttaa ojittamisen heikentämää suoluonnon monimuotoisuutta. Suot ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Euroopassa.
Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla, vesiä uudelleen ohjailemalla sekä poistamalla ojituksen seurauksena kasvanutta ylimääräistä puustoa. Ennallistamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin vaihtelevat suon ominaisuuksien, erityisesti ravinteikkuuden ja märkyyden mukaan.
Soiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Etenkin rehevät suot voidaan pitkällä aikavälillä ennallistaa hiilinieluiksi, mutta karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pitkään kielteinen.
”Ilmastopäästöjä vähentäviä ja hiiltä sitovia ratkaisuja voidaan toteuttaa monilla erilaisilla soiden käytöstä riippumattomilla keinoilla, mutta suoluontotyyppien erityispiirteet ja lajisto eivät ole turvattavissa ilman soiden ennallistamista”, sanoo Kotiaho.
Luontopaneelin mukaan suoluontoa heikentäviä toimia ei tule kohdentaa luonnontilaisille tai vain vähän heikennetyille soille, joiden lajisto- ja muut luontoarvot ovat korkeita. Kaikkein arvokkaimmat suot on tunnistettu soidensuojelun täydennysehdotuksessa.
”Ennallistamisen ohella luonnontilaisen kaltaisena säilyneen suoluonnon lisäsuojeluun tulee panostaa merkittävästi. Luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vain vähän heikennetyt suot tulisi suojella”, Kotiaho sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Useimmat ojitetut suot jotka ei kasva puuta riittävästi ennallistuu itsestään eikä valumapäästöjä lisäävää ojien tukkimista erikseen tarvi tehdä. Karut suot onkin jo tutkim. mukaan luonnostaan hiilinieluja eikä lähteitä .