Maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat

Varpusia ja kuoveja on vähemmän kuin koskaan, mutta eteläisten lajien voittokulku jatkuu.

Mustarastaskanta on kasvussa. (Kuvaaja: Aleksi Lehikoinen)
Mustarastaskanta on kasvussa. (Kuvaaja: Aleksi Lehikoinen)

Monia lintulajeja on nyt ennätyksellisen vähän, selviää alkukesän pesimälintulaskennoista. Perinteisten maatalousympäristöjen lajeista kuoveja ja varpusia havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen.

Koko maan erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka.

Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset liittynevät maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.

”Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita”, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle tiedotteessa.

Eteläiset lajit sen sijaan menestyvät. Erityisen runsaasti havaittin naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.

”Runsastuvat eteläiset lajit eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, vaan ne menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta”, sanoo Luomuksen yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Leuto talvi oli eduksi joillekin lajeilla. Laskennoissa havaittiin viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.

Pohjoisen tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin hyvin vähän, mikä kertoo kehnosta ravintotilanteessa Ylä-Lapissa. Laskentatulosten perusteella monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen taantuminen jatkuu.

Luonto Luonto

Kuvat