Metsä- ja valkohäntäkauriilla mittavat haittavaikutukset luonnonkasveille

Tiheistä kauriskannoista johtuvista voimakkaan laidunnuksen haitoista Suomessa on julkaistu uutta tietoa.

Valkohäntäkauriit (valkohäntäpeura) ovat levittäytyneet ruokinnan ja kannanhoidon ansiosta isoon osaan Suomea. Metsästäjiä uusi riistalaji kiinnostaa, mutta valkohäntäkauris tuo mukanaan tukun haittoja kasveille, puille ja liikenteelle.
Valkohäntäkauriit (valkohäntäpeura) ovat levittäytyneet ruokinnan ja kannanhoidon ansiosta isoon osaan Suomea. Metsästäjiä uusi riistalaji kiinnostaa, mutta valkohäntäkauris tuo mukanaan tukun haittoja kasveille, puille ja liikenteelle.

Tiheiden kauriskantojen alueilla esiintyy voimakasta ylilaidunnusta, joka kohdistuu ennen kaikkea kulloinkin parhaillaan kukassa oleviin kasveihin. Tämä voi muuttaa kasvilajiston koostumusta heinävaltaiseksi. Pienet hirvieläimet syövät etenkin lehtipuiden taimia sekä hankaavat niiden runkoja, mikä haittaa lehtipuiden uudistumista, selviää Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaiseman Lutukka -verkkolehden artikkelista. Artikkelin ovat kirjoittaneet Panu Kunttu, Maija Mussaari ja Terhi Ryttäri.

Kirjoittajien mukaan haitallinen laidunnusvaikutus kohdistuu erityisesti lehto- ja jalopuumetsien sekä niittyjen uhanalaisiin luontotyyppeihin. Lisäksi kielteiset vaikutukset metsien avainlaji mustikkaan ovat paikallisesti voimakkaita.

Artikkelissa todetaan, että kauriiden yleinen talviruokinta vähentää eläinten luontaista talvikuolleisuutta ja näin osaltaan ylläpitää luonnottoman suuria eläinmääriä. Riistaruokinta voi vaikuttaa myös eläinten liikkumiseen ja elinympäristön käyttöön, muuttaa populaatioiden ja eliöyhteisöjen rakennetta, aiheuttaa ympäristön kulumista sekä vähentää monimuotoisuutta.

Lutukka lehden artikkelin voi lukea vapaasti täältä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.