Kommentit (3)

  1. Metsuri motokuski

    Ensiharvennuksissa metsästä pyritään korjaamaan tietty puumäärä riippumatta siitä, kuinka harvaa puusto ennen hakkuuta oli”, Nikkola sanoo.

    En tiedä mistä tuo uskomus tulee. Tämä tulee aikaajoin esille mutta totuus on se että koskaan harvennuksilta ei oteta tiettyä puumäärät tiheydestä piittaamatta. Hakkuu pyritään tekemään aina metsänhoidon suosituksen mukaiseen tiheyteen ellei erikseen ole muuta käsketty. On luonnollista että jos ensiharvennuksilla on huonolaatuista, puuryhmä samassa kannossa niin niiden poisto voi viedä harvennuksen normaalia harvemmaksi. Yllättävää että metsäkeskus joka pitäisi olla asiantuntija esittää tuollaisia väittämiä.

  2. ari.nikkola@metsakeskus.fi

    Asian olisi voinut tietenkin ilmaista tarkemmin eli tarkastustulosten perusteella näyttää siltä, että ensiharvennuksilta korjataan tietty puumäärä lähtöpuustosta riippumatta. Alle lakirajan hakattujen männiköiden lähtöpuusto oli keskimäärin 1470 r/ha, keskipituus 11,7 m, poistuma 820 r/ha ja jäävä runkoluku 650 r/ha. Poistuma runkoluvusta 56 %.

  3. Metsuri motokuski

    Onko nyt tutkittu mikä on ollut lähtötilanne ? Mistä johtuu että puusto on hakattu liian väljäksi ? Onko mahdollisesti lähtötilanteessa ollut metsä niin huonolaatuinen että on päädytty laadun perusteella voimakkaampaan harvennustiheyteen ? Ymmärrän hyvin että metsähoitosuosititukset, varsinkaan ensiharvennuksilla, ei ymmärrä laatuharvennusta. Sehän mittaa vain pohjapinta-alaa. Eli jäävän puuston lukumäärää. Kokemuksesta tiedän että usein metsänomistajat haluavat myös harvennuksiltaan laatua eikä pelkästään puuston lukumäärää tiheyden kustannuksella. Olen elävässä elämässä harventanut satoja hehtaareita joissa on vielä jäljellä edellisen harvennuksen hakkuutähteet näkyvillä. Niissäkään tapauksissa ei harvennettu kiintiön perusteella vaan todellisten suositusten mukaisesti.

Puukauppa Puukauppa

Artikkelit

Uutiset

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut

Kuvat