Metsästäjäliitto: Karhunpyynnin poikkeusluvitus toimii puutteellisesti

Karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakeminen ja lupien myöntäminen toimi tänä kesänä vain osittain, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

”Suomen suurpetopolitiikan tavoitteena ei näytä olevan ihmisten ja suurpetojen yhteiselon edistäminen ja ongelmien ennalta ehkäisy, vaan reagoiminen jo syntyneisiin ongelmiin”, Silpola sanoo tiedotteessa.

Itäiselle karhun kannanhoitoalueelle poikkeuslupia myönnettiin tänä kesänä 129 karhun pyytämiseen kiintiön ollessa 180 karhua. Keskiselle alueelle ei myönnetty ainuttakaan lupaa, vaikka alueelle oli 20 karhun kiintiö.

Tilanne kertoo Silpolan mukaan siitä, että metsästäjillä ei ole mahdollisuutta tuottaa viranomaisia tyydyttäviä hakemuksia. Metsästäjien poikkeuslupahakemukset hylkäävissä riistakeskuksen ratkaisuissa todetaan, että ”hakemusalueella ei ole havaittavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaista erityistä ongelmaa tai tilannetta.”

Metsästäjäliitto katsoo, että kannanhoidollisen metsästyksen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmia ilman, että niitä jo esiintyisi. Mahdollisia jo ilmenneitä ongelmia esimerkiksi ihmisten turvallisuuteen tai maatalouteen liittyen hoidetaan turvallisuus- ja vahinkoperusteisella ongelmakarhuja poistavalla poikkeusluvituksella, ei kannanhoidollisella metsästyksellä.

Ministeriön asetuksella rajaama karhun kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä ja riistahallinnon soveltama poikkeuslupahakemusten hylkäävä linjaus johtaa Metsästäjäliiton mielestä siihen, että alueilla, missä ei ole suurpetotihentymää suhteessa esimerkiksi maakunnan kokonaistilanteeseen tai ei ole tilastoitu sosioekonomisia ongelmia, ei kannanhoidollista metsästystä voida jatkossakaan harjoittaa. Se johtaa karhukannan jatkuvaan kasvuun.

”Tähän ongelmaan tulee päättäjien reagoida syksyllä, kun metsästyslaki avataan suden suojelustatuksen muutoksen vuoksi”, esittää Silpola.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.