Syke: Pölyttäjäkannat eivät Suomessa ole juuri muuttuneet

Toisin kuin Keski-Euroopassa Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä 2000-luvulla.

Suomen ympäristökeskuksen tuoreeseen raporttiin on koottu tietoa noin 300 pölyttäjälajin esiintyvyyden muutoksista Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana. Tulokset pölyttäjälajien esiintyvyyden analyyseistä olivat yleisesti ottaen huojentavia, raportissa todetaan: keskimäärin yhtä moni laji oli useiden vuosikymmenten ajanjaksolla yleistynyt kuin harvinaistunut.

Lajien  esiintyvyyden osalta ei siis havaittu pölyttäjien keskimääräistä vähenemistä.

Muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä tarkastellusta aikajänteestä riippumatta. Kaikissa ryhmissä valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana.

Toisin kuin Keski-Euroopassa Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä 2000-luvulla.

”Taantumista havaittiin enemmän pohjoisilla pölyttäjälajeilla, kun taas monet eteläiset lajit ovat yleistyneet”, toteaa tutkija Susu Rytteri Sykestä.

Valtaosaa uhanalaisien lajien kannankehitystä ei pystytty arvioimaan, sillä niistä on tehty liian vähän havaintoja.

Raportin mukaan pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa. Peltokasveista pölyttäjien tuottama lisäarvo on viime vuosina ollut suurin rypsillä, härkäpavulla sekä kuminalla ja puutarhakasveista mansikalla, vadelmalla ja omenalla.

Luonnonpölyttäjät vastaavat yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä.

 

Kommentit (1)

  1. Panu

    Olisikohan sillä jotain tekemistä asian kanssa, että Keski-Euroopassa vältellään avohakkuita ja täällä niitä tehdään suunnilleen entiseen malliin. Tunnetusti aukko on täynnä kaikenlaista pölyttäjäystävällistä kukkivaa kasvia hakkuusta seuraavasta vuodesta alkaen.

Luonto Luonto