Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin, todetaan tuoreessa selvityksessä.
”Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja”, toteaa selvityksen tekijä VTT Pasi Holm metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos.
”Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla.”
Sahateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin laskisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana puunmyyntituloja kuudella miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla.
Ilmastosta puhutaan, taloudesta ei
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana aiemmin toimineen Holmin mukaan ilmastopolitiikan vaakakupissa pitää olla toisena punnuksena ilmastotavoitteet ja toisena työpaikat ja talouskasvu.
”Vaikka ne ovat yhtä relevantteja, julkisessa keskustelussa ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista vaietaan”, Holm sanoo.
”Esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole juuri muita kasvun eväitä kuin metsätalous, jota ei tulisi sen alasajolla kampittaa. Metsätalous edustaa meille myös huoltovarmuutta ja rajaseuduilla sillä on myös turvallisuusulottuvuus.”
Vaikka Suomi päättäisi vähentää hakkuita, ei maailmassa rakentaminen tai puupohjaisten tuotteiden kulutus vähene. Hakkuut ja puunjalostus siirtyvät Holmin mukaan vain muihin maihin, josta seuraa hakkuuvuotoa ja menetys voi jäädä pysyväksi.
”Jos teollisuudelle tuodaan raakapuuta ulkomailta, miksi se olisi hyväksyttävämpää kuin oman puun käyttö, kun ilmastotavoite on globaali. Ei pidä olettaa, että joku muu maa täyttää tavoitteet paremmin kuin Suomi”, Holm huomauttaa.
Lue myös: Selvitys: Hakkuurajoitusten hinta olisi miljardeja euroja
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Totta, että hakkuiden vähentämisen vaatijat ovat vastuuttomia, kun unohtavat tahallaan taloudelliset seuraukset, jonka seurauksena talous kyykkää ja työttömyys lisääntyy. Hakkuut vain siirtyvät muihin maihin ja Suomelle jäisi luu kätteen.
Suomi on jo hiilineutraali Nasan satelliitti mittausten mukaan ja Suomen metsäluonto on monimuotoisuudeltaan maailman paras Lontoon Natural History Museumin mukaan. Suomen BII-indeksi oli 96% ja Tanskan 44%. Suomi ei tarvitse suojelualueita lisää.
Luonto-ja Ilmastopaneeli tulisi lakkauttaa valheellisen tiedon levittäjinä.
Lainaus: ”””Jos BII on 90 prosenttia tai enemmän, alueella on riittävästi biodiversiteettiä, mikä takaa toimivan ja sietokykyisen ekosysteemin”, luonnontieteellisen museon verkkosivuilla kerrotaan. Indeksistä uutisoivat muun muassa Metsälehti ja ruotsalainen ATL-lehti aiemmin.”””