Kirjanpainajan vaurioittamat metsät muodostavat alueellisia ryppäitä, Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa. Tuhotihentymiä muodostuu erityisesti alueilla, joilla on vanhoja kuusimetsiä ja jotka sijaitsevat aiempien kirjanpainajatuhokohteiden läheisyydessä.
Tutkimuksessa arvioitiin kirjanpainajatuhojen alueellista runsautta sekä metsän rakenteen ja maiseman ominaisuuksien vaikutusta tuhoryppäiden muodostumiseen.
”Kirjanpainajatuhoryppäiden muodostumiselle otollisia olosuhteita ei esiintynyt kaikkialla, mutta silloin, kun olosuhteet olivat kirjanpainajalle suotuisat, ne liittyivät vanhoihin metsiköihin ja metsikön läheisyydessä esiintyneisiin aiempiin kirjanpainajatuhoihin”, väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diaz Itä-Suomen yliopistoista kertoo.
Jotta tuhoryppäitä ei pääsisi muodostumaan, on Pulgarinin mukaan tärkeää tunnistaa ja poistaa kirjanpainajan vaurioittamat puut nopeasti.
Kirjanpainaja on kuusen merkittävin tuhohyönteinen. Sen ennakoidaan yleistyvän Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena.
Ryppäät yleisempiä kaakossa
Tutkimuksessa analysoitiin 11,4 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Lisäksi hyödynnettiin tietoja vuosina 2012–2020 tehdyistä pelastushakkuista.
Tutkimusjakson aikana kirjanpainajatuhoryppäitä esiintyi ensin Kaakkois-Suomessa ja myöhemmin myös Länsi- ja Lounais-Suomessa. Ryppäät olivat yleisempiä Kaakkois-Suomessa, mutta niiden toistuva esiintyminen oli harvinaista.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan unionin NexGenerationEU-rahoitusinstrumentti ja Horisontti Eurooppa -ohjelma, Itä-Suomen yliopiston Lumeto-tohtoriohjelma ja kolumbialainen Agrosavia.
Tutkimus on julkaistu Forestry: An International Journal of Forest Research -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään