Yhteistyössä parantamisen varaa

Metsänhoitoyhdistykset puntaroivat syyskuun Metsälehti Makasiinin puukauppakyselyssä puukauppakumppaneitaan. Sahat saivat parhaat pisteet, heikoimmin pärjäsi Metsä Group.

Metsänhoitoyhdistysten ja Metsä Groupin yhteistyö puukaupoissa takkuaa, Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille suunnattu kysely osoittaa. Siinä yhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat isoista puunostajista Metsä Groupin hankalimmaksi puukauppakumppanikseen.

Kyselyssä toiminnanjohtajia pyydettiin arvioimaan yhteistyötä eri puunostajien kanssa. Itsenäiset sahat saivat odotetusti parhaat pisteet. Sahoille kelpaavat sekä valtakirjaleimikot sekä yhdistysten korjuupalvelun tuottama tukkipuu. Kuitupuun ostajista Stora Enso ja UPM arvioitiin selvästi Metsä Groupia jouhevammiksi yhteistyökumppaneiksi.

Elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 62 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa.

Viime vuosina yhdistykset ja Metsä Group ovat riidelleet muun muassa yhdistyksen ohi ostetuista valtakirjaleimikoista sekä hakkuukoneiden mittaustietojen panttaamisesta.

Nyt suurin epäsovun aiheuttaja on metsänhoitoyhdistysten korjaama puu, joka ei tahdo kelvata Metsä Groupille sen paremmin tien varteen kuin tehtaalle toimitettunakaan.

Metsäjohtaja Juha Mäntylä, miksei metsänhoitoyhdistysten korjaama puu kelpaa Metsä Groupille?

”Teemme yhteistyötä monien metsänhoitoyhdistysten kanssa, mikä tarkoittaa, että ostamme niiden korjaamaa ja valtakirjoin välittämää puuta. Asetamme kuitenkin jäsenemme aina etusijalle ostoissa. Yhteistyökumppaneiden, kuten yhdistysten ja sahojen, puuta ostetaan sen jälkeen”, Mäntylä kertoo.

Hän arvelee, että yhdistysten arviot Metsä Groupista kehnona yhteiskumppanina juontavat viime kevääseen, jolloin yhtiö korjasi urakalla jäsentensä talvileimikoita hyödyntäen tavallista parempia talvikelejä.

”Silloin emme voineet ostaa kaikkia yhdistysten tarjoamia puueriä.”

Hän muistuttaa kaikkia hankintakorjaajia siitä, ettei puita pidä hakata ilman ennakkosopimusta ostajan kanssa.

”Tärkeintä on puutoimitusten suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Äänekosken nykyinen sellutehdas käyttää pääasiassa koivukuitupuuta, joten havukuitupuun sijoitusmahdollisuudet sinne ovat rajalliset”, hän korostaa.

METSÄLEHTI