16 kysymystä metsänhoitopalveluiden ostamisesta

1. Milloin kannattaa miettiä metsänhoitopalveluiden ostamista?

Metsänhoitopalveluiden ostamista kannattaa miettiä, jos metsässä on tarvetta hoitotöille ja niitä ei halua, ehdi, osaa tai pysty tekemään itse.

Tärkeämpää kuin se, tekeekö metsänhoitotyöt itse vai teettääkö ne, on se, että työt tulee tehtyä ajoissa. Hoitotöiden viivästyminen nostaa kustannuksia ja aiheuttaa kasvatettavalle puustolle kasvu- ja laatutappioita.

2. Millaisia metsänhoitopalveluita on saatavilla?

Kaikki metsänhoitotyöt voi teettää. Yleisimpiä teetettäviä metsänhoitotöitä ovat metsänuudistamiseen liittyvät työt sekä taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt. Esimerkiksi lannoitus, kunnostusojitus ja metsäteiden perusparannus ovat sellaisia töitä, joita harva edes pystyy tekemään itse.

Metsänhoitotöitä voi tilata yksitellen tai palvelupakettina. Esimerkiksi metsänuudistamisen palvelupakettiin voi kuulua maanmuokkaus, taimet ja taimien istutus. Metsänhoitotöiden paketoiminen tulee usein halvemmaksi kuin yksittäisten töiden teettäminen.

Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt tarjoavat myös kaikki metsänhoitotyöt kattavia avaimet käteen -palveluita. Niissä hoitotöitä toteutetaan sovitussa aikataulussa metsänhoitosuunnitelman mukaan.

3. Mistä tietää, onko metsänhoitotöille tarvetta?

Paras tietolähde on oman metsän metsäsuunnitelma, jos sellaisen on teettänyt. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään.fi-palvelussa näkyvät kiireelliset taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt sekä seuraavalle viisivuotiskaudelle ehdotetut hoitotyöt. Niiden tarve kannattaa käydä tarkistamassa maastossa.

Myös Tapion metsänhoidon suosituksista ja metsäpalveluiden tarjoajien verkkosivuilta löytyy tietoa metsänhoitotöistä ja niiden ajoituksesta. Apua voi kysyä myös metsäammattilaisilta.

4. Miten hyvissä ajoin metsänhoitopalveluiden ostamista kannattaa alkaa suunnitella?

Jo päätehakkuuta suunnitellessa kannattaa miettiä, millaista metsänhoitoa hakattavalla kuviolla tulevaisuudessa tarvitaan. Nyrkkisääntö on, että mitä lyhyempi aika metsänuudistamisesta on, sitä vähemmän metsänhoitotöiden ajoitus joustaa. Vaikka metsänhoitotyöt teettäisi, kannattaa varautua siihen, että töiden suunnittelu ja töistä sopiminen vievät jonkin aikaa.

5. Pitääkö metsänhoidosta tietää jotain, jos teettää kaikki työt?

Siitä, että on edes hieman perehtynyt eri metsänhoitotöihin, on apua, kun keskustelee metsäammattilaisten kanssa. Silloin pystyy myös esittämään metsänhoidolle asettamansa tavoitteet paremmin.

6. Mistä metsänhoitopalveluita kannattaa kysellä?

Metsänhoitopalveluita tarjoavat muun muassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät sekä suurimmat puunostajat. Paikallisia toimijoita voi etsiä Metsään.fi-palvelusta.

7. Mistä tietää, että palveluntarjoaja on luotettava?

Kannattaa tarkistaa, että perusasiat ovat kunnossa. Palveluntarjoajalla tulee esimerkiksi olla selvät yhteystiedot ja y-tunnus. On hyvä, jos myös verkkosivut löytyvät.

Kannattaa tarkistaa, että palveluntarjoaja on rekisteröitynyt PEFC-sertifikaatin yrittäjärekisteriin. Se takaa sen, että tämä tuntee hyvän metsänhoidon periaatteet ja tekee metsänhoitotyöt metsäsertifioinnin mukaan. PEFC-sertifikaattiin sitoutuminen edellyttää palveluntarjoajalta myös omavalvontaa. Se tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että tämä mittaa työnsä tulosta ja vertaa mittaustuloksia asiakkaan kanssa asetettuihin tavoitteisiin.

Palveluntarjoajalta voi kysyä, millaisista kohteista tällä on kokemusta. Kokemuksia tietystä palveluntarjoajasta voi kysyä tutuilta ja naapureilta. Kannattaa myös miettiä, millainen tunne itselle jää, kun on keskustellut palveluntarjoajan kanssa.

8. Mitä sopimusta tehdessä tulee ottaa huomioon?

Tärkeintä on, että kaikki sovitut asiat on kirjoitettu sopimukseen. Sopimuksesta tulee ilmetä, mitä metsässä tehdään, milloin ja mitä työ maksaa. Jos metsänomistajalla on erityistoiveita esimerkiksi luonnonhoitoon liittyen, ne kannattaa kirjata sopimukseen.

Sopimukseen tulee liittää kartta, johon hoidettava alue on merkitty. On myös turvallista kirjata, että työ tehdään metsänhoidon suositusten mukaisesti. Metsänomistajan kannattaa lisäksi varmistaa, että sopimuksessa on maininta omavalvonnasta.

Sopimuksen teon yhteydessä kannattaa käydä tukiasiat huolellisesti läpi. Moniin metsänhoitotöihin on saatavilla valtion myöntämää kemeratukea – ensi vuodesta lähtien metka-tukea. Sopimukseen tulee kirjata, kuka tukea hakee ja kenelle se maksetaan.

Palveluntarjoajaa voi myös pyytää olemaan yhteydessä sekä työn aikana että sitten, kun työ on valmis.

9. Miten suuri alue kannattaa kerralla hoitaa kuntoon?

Useimmiten on kustannustehokkainta hoitaa kerralla kuntoon mahdollisimman suuri alue. Jos metsänhoitotöihin haluaa valtion tukea, on hoidettavan alueen usein oltava tietyn suuruinen. Nykyisessä kemeratukijärjestelmässä esimerkiksi taimikonhoitoon on mahdollista saada tukea, jos hoidettava alue on kaikkiaan vähintään hehtaarin suuruinen.

Kovin erilaisten työlajien yhdistämisestä ei välttämättä ole hyötyä. Esimerkiksi taimikonhoitoa ja lannoitusta tekevät yleensä eri toimijat.

10. Voiko metsänhoitopalvelun ostaa kokonaan etänä vai pitääkö metsässä käydä palveluntarjoajan kanssa?

Metsänhoitopalvelun voi ostaa etänä, mutta varsinkin jos palveluntarjoaja ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa tämän kanssa käydä metsässä katsomassa työmaata. Paikan päällä pääsee helpommin yhteisymmärrykseen siitä, millainen kohteen lähtötilanne on ja millaisia toimenpiteitä siellä tarvitaan.

Jos metsässä ei pääse käymään, voi apuna käyttää valokuvia ja keskustella palveluntarjoajan kanssa videoyhteyden välityksellä.

11. Mitä eri metsänhoitotöiden teettäminen maksaa?

Esimerkiksi metsänuudistaminen, joka sisältää maanmuokkauksen, taimet ja taimien istutuksen, maksaa ilman arvonlisäveroa noin 1 500 euroa hehtaarilta. Taimikon ja nuoren metsän hoidon hinta riippuu työn vaikeudesta ja voi halvimmillaan olla muutaman sata euroa hehtaarilta ja kalleimmillaan lähemmäs tuhat euroa hehtaarilta. Monilla isoilla toimijoilla on lisäksi sopimusasiakkaille suunnattuja etuja.

12. Sovitaanko hinta etukäteen?

Tapoja on monia. Työlle voi sopia etukäteen kiinteän hinnan tai palveluntarjoaja voi tehdä työstä etukäteen kustannusarvion, jolloin lopullinen laskutushinta määräytyy tehdyn työn perusteella. Tärkeintä on, että hinnoitteluperuste on käyty läpi palveluntarjoajan kanssa ja kirjattu sopimukseen.

13. Kannattaako metsänhoitotyöt kilpailuttaa?

Kannattaa, mutta tärkeintä on puukaupan kilpailuttaminen. Siinä kilpailutuksen vaikuttavuus on moninkertainen metsänhoitotöiden kilpailutukseen verrattuna.

Kilpailutuksessa on hyvä pitää mielessä, että hyvä työnjälki ja halvin hinta eivät välttämättä kulje käsi kädessä.

14. Kannattaako metsänomistaminen taloudellisesti, jos teettää kaikki metsänhoitotyöt?

Kannattavuutta voi parantaa merkittävästi, jos tekee metsänhoitotöitä itse, mutta voi metsänomistamisesta saada kannattavaa, vaikka kaikki metsänhoitotyöt teettäisikin. Viime kädessä metsänomistamisen kannattavuuden määrittelee se, miten paljon puusta maksetaan.

15. Miten tulee menetellä, jos työnjälki ei miellytä?

Jos ei ole tyytyväinen työnjälkeen, kannattaa olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä palveluntarjoajaan ja sopia yhteinen maastokäynti. Yleensä asiat selviävät maastokäynnin aikana. Työn tilaaja voi myös pyytää omavalvontaraportin nähtäväkseen.

16. Miten riidat voi välttää?

Paras tapa välttää riitely on huolehtia siitä, että sopimukseen kirjataan selvästi kaikki sovitut asiat. Suullisesti sovitut asiat on helpompi ymmärtää väärin.

Työn jälki kannattaa käydä tarkistamassa maastossa mahdollisimman pian työn valmistumisen jälkeen ja ennen laskun maksua. Jos on esimerkiksi teettänyt taimikonharvennusta, kannattaa tarkistaa, että koko alue on harvennettu ja että taimikon tiheys on metsänhoidon suositusten mukainen.

Artikkelia varten on haastateltu Mhy Pohjois-Savon operaatiojohtajaa Juha Huttusta ja Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijaa Riikka Otsamoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.