Ladataan...
5 kysymystä taimikonhoitorästeistä
Taimikonhoitorästit aiheuttavat metsänomistajille taloudellisia tappioita, mutta niiden määrä kasvaa siitä huolimatta.
Tilaajille

Taimikonhoitorästit aiheuttavat metsänomistajille taloudellisia tappioita, mutta niiden määrä kasvaa siitä huolimatta.
Vikaa voi olla myös hoitotavoissa ja laitteissa. Hoitotyö on pääasiassa käsin tehtävää raivurityötä. Käsityön kalleus tekee hoitotyöstä liian kallista nykyisten kuituhintojen vallitessa. Tukkipuusadan korjuu puolestaan on liian kaukainen tavoite taimikon hoidon ainoaksi tavoitteeksi.
Itse miettisin tarkasti taimikon itse hoidon suoritusta. Koska käsityö on kallista sitä pitäisi oleellisesti vähentää. Onko oikein, että ensin istutetaan taimet, sitten hoidetaan taimikkoa, sitten hoidetaan ns nuorta metsää, sitten tulee ensiharvennus, jonka jälkeen harvennus ja vihoin viimein päätehakkuu? Löytyisikö keinoja, jossa metsässäö tehtävät työt voitaisiin suorittaa harvemmilla metsäkäynneillä?
Mielestäni kuitupuun matala hinta on puunkäyttäjien viesti siitä, ettei missään tapauksessa ole syytä lisätä kuitupuun tuotantoa. Mielestäni pitäisi harkita taimikon hoitoa, joka suoraan tähtäisi tukkipuuharvuuteen siellä, missä puiden harvuus ei ole laatukysymys. Silloin koko maan kasvuvoima suuntautuis tukkipuun kasvattamiseen. Pienentyvä kuitupuun tarjonta saattaisi vaikuttaa positiivisesti kuitupuun myyjän saamaan hintaan ja kasvatuksen aikaiset kulut olisivat ratkaisevasti nykyistä tapaa halvempia.
Miksi Suomen yhteiskunta tuhlaa vuosittain merkittäviä summia metsäntutkimukseen, jos ei moisen menetelmän yksityiskohtaisia taloudellisia tietoja ole julkisuudesta saatavissa?
Tämä on nyt aivan ennenkuulumatonta metsänhoitoa. Onko tarkoitus kasvattaa vähällä vaivalla tukkipuita? Tulos on varmasti risukarhin tekotarpeita parhaassa tapauksessa, yleensä sekulimetsää. Maan kasvuvoiman ottavat ovat tällaisella mallilla muut kuin tukkipuut !