”Aina on oikea aika kaupoille”

Suurmetsänomistaja Rauno Numminen ostaa metsää ja myy puuta koko ajan.

Rauno Numminen suunnittelee pöllihakkuun tekoa tästä metsiköstä 10 vuoden sisällä. (Kuvaaja: Juha Sinisalo)
Rauno Numminen suunnittelee pöllihakkuun tekoa tästä metsiköstä 10 vuoden sisällä. (Kuvaaja: Juha Sinisalo)

Neljätuhatta hehtaaria metsää eri tavoin omistava ja hallinnoiva Rauno Numminen silmäilee hyväksyvästi kymmeniä metrejä pitkää energiapuukasaansa. Porin naapurissa Luvialla asuva Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtaja ei periaatteesta halua kaataa mitään maahan, ja nyt risukasasta tehdään kaukolämpöä satakuntalaisille.

”Ajatteles, että normitilanteessa tämä puu olisi jäänyt pitkin poikin metsään hankaloittamaan kulkua. Nyt sekä hakkukoneen että ajokoneen kuljettajat ovat saaneet tästä palkkansa ja minullekin jää vielä jotain”, Numminen myhäilee tyytyväisenä seurassaan uskollinen ystävänsä, 11-vuotias italianseisoja Nemo.

Energiapuu on peräisin 20 hehtaarin luvialaistilalta, jonka Numminen hankki 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin tuuli oli kaatanut valtaosan siemenmännyistä, eikä edellinen metsänomistaja ollut muokannut maata. Alueelle kuitenkin kasvoi luontaisesti olosuhteisiin nähden hyvä taimikko, josta Numminen aikoo hakata pöllejä viimeistään 10 vuoden kuluttua.

”Jos metsää hankkii, sitä pitää myös käyttää. Nyt puilla on tilaa kasvaa.”

Suuntana pohjoinen

Numminen ei ole ollut suurmetsänomistaja koko ikäänsä: ensimmäisen viisihehtaarisen hän hankki kotoa Luvialta vuonna 1993.

”Silloin oli lama, eikä metsätalouteen uskottu. Minun piti metsäammattilaisena kuitenkin uskoa asiaan”, tuolloin Lounais-Suomen metsäkeskuksessa koulutuspäällikkönä työskennellyt Numminen muistelee.

Pian kasassa oli ensimmäiset sata hehtaaria, ja vuonna 1999 Numminen siirtyi ostamaan metsää Lapista, Kittilästä.

Pohjoisen metsämarkkinoille Nummista ajoi kolme syytä: etelän metsien kallis hankintahinta, kiinnostus pohjoisen olosuhteita ja siellä toimimista kohtaan sekä ilmaston lämpeneminen, joka on kiihdyttänyt metsän kasvua Lapissa jo nyt.

”Ihan alusta saakka olen ajatellut, että metsän arvokasvu Lapissa tulee nousemaan. Tästä on näyttöä omissakin metsissä.”

Idea on löydyttävä

Suin päin ei pohjoiseenkaan kannata lähteä metsää hankkimaan. Nummisen mukaan aika menee turhaan ajellessa, ellei jo puhelimessa osaa tehdä oikeita kysymyksiä metsän myyjälle.

”Motit on oleellisen kysymys. Koska Lapissa yleensä vähintään kolmannes tilasta on suota, tilan pinta-alalla ei ole niin suurta merkitystä. Kuutioilla on merkitys, koska niillä pystyy rahoittamaan hankintaa”, Numminen kertoo.

Mottien lisäksi myös hinnalla on väliä.

”Pohjoisessa kuutiohinnan pitää jäädä alle kahdenkympin, oli se sitten millaista metsää tahansa. Jos kuutiohinta lähenee kolmeakymppiä, niin sitten se on ylihintainen”.

Aina on oikea aika

Nummisella on neuvo myös metsänomistajille: kannattaa hankkia luotettava yhteistyökumppani.

”Pitää olla sopimus jonkin puunostajan kanssa, jotta puun myynti varmistuu kaikissa tilanteissa.”

Numminen kertoo, että hänen viidellä pohjoisen metsätilallaan on kesällä tulleita tuulenkaatoja. Kun on sopimus puunostajan kanssa, niin myös myrskyssä kaatuneet puut saa myytyä ajoissa.

Milloin sitten on oikea aika myydä puuta?

”Aina on oikea aika myydä puuta. Ei niin voi ajatella, että jos mäntytukin hinta on 50 euroa, niin myyn vasta sitten, kun siitä saa 60 euroa. Jos on ostanut viidelläkympillä ja metsä vaatii hoitoa, niin turha on puuta lahottaa metsässä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 22/2016

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus