Ladataan...
Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Tilaajille
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Metsänhoito
Nyt pitäisi kiireesti tämä tieto saada levitettyä isoille metsätalouden vastaisille medioille, kuten YLE ja Hesari.
Näin ne asiat voi ymmärtää väärin, kun oikein yrittää…
On totta, että maaperän hiilidioksidi ei vapaudu avohakkuussa. Syynä tähän on se, että avohakkuussa käsitellään vain pintaa eikä uppouduta 2-5 metriä pinnan alle. Hiilidioksidia toki vapautuu karikkeen ym. kautta, mikä on huomioitu laskelmissa aina. Hiilidioksidia vapautuu maaperästä esim. turvetta nostattaessa tai kun ikirouta sulaa.
Sen sijaan puista hiilidioksidi vapautuu kaatamisen jälkeen hyvin nopeasti, koska talousmetsää voidaan harvoin käyttää esim. talojen rakentamiseen, vaan sitä käytetään paperiin ja selluun.
”…koska talousmetsää voidaan harvoin käyttää esim. talojen rakentamiseen, vaan sitä käytetään paperiin ja selluun.”
Onpa outo kommentti. Ainakin minun metsistäni tulee uudistushakkuulta 70 % tai yli tukkia, joka menee sahalle ja sitä kautta rakentamiseen – ei selluksi. Ja harvennushakkuultakin rapia puolet.
Ajatatus siitä, että joku kasvattaisi tavoitteellisesti sellupuuta, ei ole tästä maailmasta. Metsänomistajalle sellupuu on vähäarvoinen sivutuote, jota tukin – siis rakennuspuun ja sitä kautta hiilivaraston kasvatuksessa syntyy.
(Tuo luokkaa 70 % tai sen yli tukkisaanto on siis normaali päätehakkuun tukki- siis sahapuusaanto.)
Millähän korvaavalla tuotteella – wc-paperin sijaan – nämä ylen ympäristötietoiset tahot oikein suorittavat ahterinsa pyyhkimisen? Kierrätystikullako?
”…koska talousmetsää voidaan harvoin käyttää esim. talojen rakentamiseen, vaan sitä käytetään paperiin ja selluun.”
Oikeasti sellun keitto on todellinen ilmastoteko. Suuri osa sellusta tehdään harvennuspuusta, joka ilman selluteollisuutta lahoaisi metsään ja päästäisi hiilidioksidinsa ilmaan. Sahatukista tulee puolet sahatavaraa ja toisesta puoleta tehdään sellua, ja siitä edelleen paperia, kartonkia jne. Paperin ja kartongin kierrätyksen jälkeen sellukuitu viedään lämpövoimalaitoksiin, joissa niistä tehdään lämpöä ja sähköä korvaamaan kivihiilellä tehtyä lämpöä ja sähköä. Kotikaupungissani vessapaperikin joutuu jätteiden puhdistuslaitokseen päätyen polttoon tuottamaan lämpöä ja sähköä. Huomion arvoista on myös se, että mm. Äänekosken uusi sellutehdas tuottaa valtakunnan verkkoon n. 1 Twh:n verran biosähköä korvaamaan kivihiilellä tuotettavaa sähköä. UPM:n sellun keiton sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä tehdään päästötöntä dieselpolttoainetta. Kasvava puusto ja puun tehokas käyttö avohakkuineen kasvun hiivuttua ovat todellinen mahdollisuutemme ilmaston lämpenemisen torjunnassa.
Tutkimuksesta avautuu uusi tapa laskea Suomen metsien hiilinielu.
Lulucf-maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2019 oli – 20,7 milj. CO2-tn kun huomioidaan, että turvepeltojen päästön virhe on 6 milj.CO2-tn luokkaa. Tämä maanpäällinen nielu siis vastaa 40% koko metsän sitomasta hiilidioksidista.
Maan alla sitten on 1,5 (60%)-kertainen määrä sidottua hiilidioksidia eli – 31,0 milj. CO2-tn ja yhteensä n. – 52 milj.CO2-tn, joka on jo suurempi kuin Suomen kaikki päästöt n. +50 milj. ekv-tn vuonna 2019.
Tilastokeskuslinkki sivu 45 taulukko 1.7, josta vuoden 2019 nettonielu löytyy.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
”Oikeasti sellun keitto on todellinen ilmastoteko. Suuri osa sellusta tehdään harvennuspuusta, joka ilman selluteollisuutta lahoaisi metsään ja päästäisi hiilidioksidinsa ilmaan.”
Ei sillä ole ilmaston kannalta mitään merkitystä vapautuuko hiili metsästä vai paskapaperina tai sanomalehtenä. Sellu on viimeistään kahdessa vuodessa takaisin hiilenä kierrossa.