Ekoteko vai metsätuhoriski?

Metsäkeskus tulkitsi, etteivät Metsähallituksen suojelualueelle voimalinjahakkuun yhteydessä jätetyt järeät kuuset kuulu metsätuholain piiriin.

Metsänomistajat Markku Leppänen (oik.) ja Jaakko Leppänen haluaisivat, että Metsähallituksen suojelualueelta voimalinjan tieltä viime talvena kaadetut puut olisi korjattu pois hyönteistuhoriskin vuoksi. Metsäkeskuksen mukaan suojelualueelta kaadetut puut eivät kuulu metsätuholain piiriin, jos niitä ei ole katkottu puutavaraksi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Karstulalainen metsänomistaja Markku Leppänen havaitsi keväällä, että Metsähallitus oli jättänyt luonnonsuojelualueelta voimalinjan levennyshakkuun yhteydessä kaadetut puut karsimattomina metsään. Leppänen arvioi palstalle jääneen viime talven hakkuussa jopa neljäsataa kuutiota järeää puuta. Osa puista oli katkaistu muutaman metrin pituiseen kantoon tekopökkelöiksi.

”Yksityisellä metsänomistajalla on metsätuholaissa säädetty velvollisuus korjata puut pois metsästä, mutta miksi Metsähallitus voi jättää puut palstalle? Entä jos kirjanpainaja lähtee leviämään metsään jätetyistä puista?” Metsähallituksen palstan lähellä metsätilan omistava Leppänen hämmästelee.

Metsähallituksen Luontopalveluiden aluepäällikkö Raimo Itkosen mukaan puut on suunnitellusti jätetty metsään suojeluarvojen edistämiseksi.

”Toimet on tehty vanhojen metsien suojelukohteella suojeluohjelman tavoitteiden mukaisena lahopuun lisäyksenä, kompensaationa linjan leventämiselle.”

Metsätuholaki velvoittaa kuljettamaan syyskuun ja toukokuun välisenä aikana hakatun kuorellisen kuusi- ja mäntypuutavaran pois hakkuupaikalta tai välivarastosta viimeistään heinä-elokuun aikana. Metsänomistaja on myös velvollinen korjaamaan metsästään esimerkiksi tuulen tai lumen katkomat läpimitaltaan yli kymmensenttiset kuusipuut, mikäli niitä on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Männyn osalta vastaava raja on kaksikymmentä kuutiota.

Puutavaraa vai pätkittyjä puita?

Metsälehden selvittäessä tapausta kävi ilmi, ettei aina ole yksiselitteistä, koskeeko metsätuholaki suojelualueella kaadettuja puita.

”Metsätuholaki ei lähtökohtaisesti ole voimassa suojelualueilla, mutta lain ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lakia sovelletaan alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätuholain vastuuhenkilö Yrjö Niskanen.

Metsäkeskus suorittikin Karstulan kohteella viime viikolla maastokatselmuksen, jonka pohjalta lakipykäliä tulkittiin. Pohtimaan jouduttiin muun muassa sitä, onko kyseessä metsätuholain tarkoittama hakkuupaikka.

Metsäkeskus päätyi siihen, että koska kyseisiä puita ei ole tehty puutavaraksi, eivät ne ole metsätuholain piirissä. Metsäkeskus arvioi puumääräksi noin 200 kuutiota.

”Silloin, jos luonnonsuojelualueella on tehty puutavaraa, tulee se poistaa hakkuupaikalta ja välivarastosta metsätuholain mukaisesti”, Niskanen linjaa.

Kaadettuja tai pätkittyjä puita sen sijaan ei tarvitse kyseiseltä alueelta poistaa. Niskasen mukaan metsätuholaissa säädetty rungon osien poistamisvelvollisuus koskee ”metsikössä” olevia rungonosia.

Termiä metsikkö ei kuitenkaan sovelleta luonnonsuojelualueella, koska metsälaki ei ole voimassa siellä.

Valtio velvollinen korvaamaan tuhot

Kirjanpainajat tuskin tekevät eroa puutavaran tai pätkittyjen puiden välille. Metsäkeskus suositteleekin jatkoa ajatellen, että luonnonsuojelualueilla havupuiden kaataminen ja pätkiminen ajoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kesäaikaan.

”Tällöin minimoidaan tuhohyönteisten lisääntymisriski”, toteaa Niskanen.

Tapauksessa, jossa hyönteistuho leviää valtion omistamalta suojelualueelta yksityismetsään, voi metsänomistaja tehdä vahingonkorvausvaateen ympäristöministeriölle Metsäkeskuksen kautta. Vaateen pohjalta Metsäkeskus tekee asiasta lausunnon ja ympäristöministeriö mahdollisen korvauspäätöksen.

Vielä elokuussa Karstulan suojelualueen reunametsissä ei ollut ilmennyt silmin havaittavia hyönteistuhoja.

Julkaistu Metsälehdessä 16/2020

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat