Viimeksi olimme tällä paikalla toukokuussa 2012 (Metsälehti 11/2012). Silloin maisema oli myllätty ja metsänomistaja, Sahalan kartanon isäntä Veli-Jussi Jalkanen esitteli ajouraojitusmätästystään ojitetun korpimetsän päätehakkuualalla.
Uudistusalaa halkoivat leveydeltään metsäkoneen mentävät mätästysojat 20 metrin välein. Myöhemmin niiden oli tarkoitus toimia ajourina. Isokokoisille mättäille istutettiin samana kesänä koivuntaimia, jotka nyt ovat kasvaneet kymmenen kasvukautta.
Enää Jalkasen ei tarvitse todistella, että korjuukoneet pystyvät liikkumaan ojaurilla. Kartanon omat koneet ovat juuri harventaneet kymmenvuotiaan koivikon. Kasvatettavaksi jääneet koivut ovat noin kymmenmetrisiä.
Hakkuukertymä ei päätä huimaa, rankaa kertyi noin 20 kuutiota hehtaarilla. Jalkasen mukaan puut kannatti silti korjata.
”Saamme energiapuusta 35 euroa kuutiolta, joten myyntitulo on korjuukustannuksia suurempi.”
Harvennuksen jälkeen hehtaarilla kasvaa noin 600 koivua. Puusto näyttää talvikelissäkin täystiheältä.
”Ensi kesänä koivut kasvavat nopeasti.”
Jalkanen perustelee varhaisia ensiharvennuksia latvusten häiriöttömän kehityksen turvaamisella.
Kaksi päätehakkuuta 70 vuodessa
Nopeasti vankistuvassa koivikkossa seuraava harvennus tehdään 6–8 vuoden kuluttua.
”Silloin tähän jätetään hehtaarille noin 300 koivua, jotka saavat kasvaa päätehakkuuseen. Sitä ennen koivikon alle syntynyt kuusialikasvos harvennetaan.”
Jalkanen laskee, että kymmenen vuotta sitten tehdyn koivun istutuksen jälkeen metsikössä päästään tekemään kaksi päätehakkuuta seuraavien seitsemän kymmenen vuoden aikana.
”Koivikko kypsyy tukeiksi 30-40 vuodessa ja kuuset muutama vuosikymmen niiden jälkeen. Tämä ei ole jatkuvaa kasvatusta, vaan kahden puusukupolven kasvattamista rinnakkain.”
Superharvennus jatkamaan kiertoaikaa
Kuusikoilleen Jalkanen on kehittänyt superharvennuksen, joka sopii nuoruudestaan harvana kasvatetuissa metsissä, joissa puiden latvukset ovat elinvoimaisia.
Päätehakkuuvaiheen saavuttanut kuusikko väljennetään noin 200 runkoon hehtaarilla. Sellaisena metsä voidaan kasvattaa jopa yli satavuotiaaksi.
”Tavoite on kasvattaa kuuset 60–70-senttisiksi sorvitukeiksi. Superharvennettu metsä voi kasvaa kymmenen kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Pitkän loppukasvatuksen ajan metsänomistaja voi hyödyntää hiilensidontakorvauksia.”
Vanhenevien kuusikoiden kasvattaminen vaatii Jalkasen mukaan valppautta.
”Puusto avohakataan, jos kirjanpainajat tai laho iskeytyvät metsään. Tuulenkaadot korjaamme viipymättä. Tämän varmistamiseksi käyn vuosittain tilamme jokaisella metsikkökuviolla.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen on Jalkasen kanssa samaa mieltä siitä, että voimakkaat harvennukset kiihdyttävät yksittäisten runkojen kasvua, jos niiden kasvukunto on hyvä.
”Puuston tilavuuskasvu kuitenkin taantuu, kun metsää kasvatetaan harvapuustoisena. Puuston tiheyden ja hehtaarikohtaisen kasvun välillä on kiistaton yhteys. Yksittäisten puiden voimakas kasvu ei auta, jos puustoa on niin vähän, ettei koko alueen tuottokykyä ei saada hyödynnettyä.”
Jalkanen ei jaa kasvututkijoiden käsitystä hiipuvasta kasvusta. Hänen mukaansa täyslatvaiset suuret puut tuottavat myös hyvän hehtaarikasvun
”Meillä on 170-vuotiaita, metrin paksuisia pihakuusia, joiden paksuuskasvu on edelleen puoli senttiä vuodessa.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi, puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
Tervetuloa katsomaan !
Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää heikoksi.
Tilastojen mukaan hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitupuuta kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.
Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
Puun kasvua tehostaa paljon
– Suuret (300 – 500 l) mättäät,
– Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
– Rotutaimet
– 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.
Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.