Metsäenergiayhtiö Laania on tänä syksynä lopettanut niin sanottujen metsäkantojen ostamisen. Metsäkannot nostetaan kuvioilta, joiden maankäyttömuoto säilyy hakkuun jälkeenkin metsätaloutena.
Samassa yhteydessä Laania on lopettanut puunhankinnan kuvioilta, joiden maankäyttömuoto muuttuu hakkuun myötä maataloudeksi.
Muutokset toimintatapoihin ovat seurausta kahdestakin EU-asetuksesta, kertoo Laanian metsäjohtaja Juha Fränti. Toisaalta niihin on ajanut uusiutuvan energian red III -direktiivi kestävyyskriteereineen, toisaalta metsäkatoasetus.
Fräntin mukaan energialaitokset ovat tarkentaneet linjauksiaan polttoaineiden kestävyyteen liittyen. Asiakkaiden vaatimukset ja toiveet heijastuvat Laanian toimintaan.
Käytännössä muutokset ovat kuitenkin pieniä, Fränti sanoo. Kustannusrakenteensakin puolesta haasteellista kannonnostotoimintaa on ajettu alas jo useamman vuoden ajan.
Infrakantoja yhtiö aikoo ostaa jatkossakin. Ne korjataan kuvioilta, joille tulee yhteiskunnan tarvitsemaa infrastruktuuria, kuten teitä tai asutusta.
”Kun tuoterepertuaari kapenee, se lisää jossain määrin muiden metsäpolttoaineiden kysyntää”, Fränti huomauttaa.
Tuleva maatalousmaa ei kelpaa
Isoista metsäyhtiöistä UPM ilmoitti julkisuudessa jo yli vuosi sitten, että se ei jatkossa osta leimikoita, joiden kuvioiden maankäyttömuoto on muuttumassa maataloudeksi. Nyt Laania on siis linjannut samoin, ja oletettavasti sama käytäntö tulee käyttöön kaikissa muissakin metsäyhtiöissä.
Jälkimmäiset linjaukset ovat seurausta ennen muuta EU:n metsäkatoasetuksesta, jonka soveltaminen alkaa vuodenvaihteessa. Metsäkatoasetuksessa metsän kaataminen maatalouskäyttöön määritellään metsäkadoksi. Jos metsä sen sijaan kaadetaan rakentamisen tieltä, kyse ei ole metsäkadosta.
Viime vuonna valmistuneessa Luonnonvarakeskuksen selvityksessä EU:n metsäkatoasetuksen mahdolliset vaikutukset Suomessa todetaan, että asetus pienentää metsätalouden käytössä olevaa metsäpinta-alaa vain vähän.
Suomessa metsäkato on ollut noin 10 000–14 000 hehtaaria vuodessa. Yli puolet siitä on johtunut rakentamisesta ja noin kolmannes maataloudesta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onneksi meillä on EU. Olisi kiva saada vähän selvennystä miksi EU on nyt kieltänyt kantojen noston ja minkälaisella asetuksella.
Olennainen kysymys on myös, että jos yhtiö hakkaa puut ja metsänkäyttöilmoituksen mukaan uudistaminen tapahtuu luontaisesti hieskoivulle tai jotain muuta vastaavaa, ja alue jostain syystä muuttuu esimerkiksi vuotta myöhemmin maatalousmaaksi, kiinnostaako ketään.
Olisi epäilemättä Metsälehden ja MT:n juttuainesta.
Ja siis Suomessahan maatalousmaan määrä ei ole kasvanut, eli vaikka metsää raivataan pelloksi, samaan aikaan peltoa poistuu eli jää lähinnä rakentamisen alle sama määrä. Tämäkin on hyvä ottaa artikkelissa esiin.
Tämä EU direktiiveineen ei aiheuta Suomelle ja Suomen kansalle muuta kuin harmia ja vaikuttaa siltä että tavoite on näivettää pohjoisen maan elinolot ja luoda alueestamme ”ihmisistä vapaa” (Brysselin eliitin) metsästyslääni.
Mikä ihmeen direktiivi on sellainen joka toteaa että pelto on metsäkatoa mutta infran rakentaminen ei ??? Johan on aikoihin eletty !!
”Metsäkatoasetuksessa metsän kaataminen maatalouskäyttöön määritellään metsäkadoksi. Jos metsä sen sijaan kaadetaan rakentamisen tieltä, kyse ei ole metsäkadosta.”
Jos kannot kelpaa rakentamisen alta mutta ei pellon tieltä niin sehän on selvä viesti siitä että kansallisia tarpeita ei huomioida vaan globaalisia. Jos päätetään rakentaa keskelle metsää kaupunki joka tuhoaa luontoa, se on ok, mutta pelto joka tuottaa ruokaa ei käy!? Tämä on vallan väärinkäyttöä jota ei pidä hyväksyä ennen kuin on liian myöhäistä.
Ei muuta kuin irti tuosta porsaskerhosta pikimmiten !
Ilmeisesti ruokaa tuotetaan Eu:n alueella liikaa, toki vaikutukset osuvat suuremmassa määrin metsäisiin maihin.