Uhkana perättömät ilmiannot – Johtaako metsäkatoasetus hakkuusotiin?

Vaikeaselkoinen EU:n metsäkatoasetus edellyttää ikimetsien kartoittamista. Epäselvyydet metsämääritelmissä voivat lisätä hakkuukiistoja.

EU:n uusi metsäkatoasetus edellyttää, ettei metsien tilaa heikennetä: ikimetsiä ei saa muuttaa viljelymetsiksi tai plantaaseiksi. Kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta, joka on suojeltu hakkuilta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
EU:n uusi metsäkatoasetus edellyttää, ettei metsien tilaa heikennetä: ikimetsiä ei saa muuttaa viljelymetsiksi tai plantaaseiksi. Kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta, joka on suojeltu hakkuilta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

EU:n uuden metsäkatoasetuksen pitäisi ehkäistä etenkin sademetsien hävitystä. Samalla se saattaa kaataa mittavat raportointivelvoitteet myös suomalaisen metsäalan niskaan.

Lisäksi metsäkatoasetus tulee edellyttämään ikimetsien määrittelemistä. Jos ikimetsien määrittelyä ja kartoitusta ei tehdä selvärajaisesti, tuloksena voi olla lisää hakkuukiistoja myös Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän selvityksen mukaan metsäsektorin toimijat ovat tällä hetkellä huolissaan metsäkatoasetuksen ikimetsämäärittelyyn liittyvästä perättömien ilmiantojen riskistä.

”Miten ikimetsät määritellään ja onko yleisesti selvillä, missä ne sijaitsevat? Olisi kaikkien kannalta hyvä, että nämä metsät saataisiin kartoitettua”, sanoo selvitystä vetänyt Luken tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä.

Myös EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää, että Suomi kartoittaa luonnontilaiset ja vanhat metsänsä. Poliittinen linjanveto näistä määritelmistä on parhaillaan kesken.

Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikön Maija Rantamäen mukaan luonnontilaisten ja vanhojen metsien kartoitus palvelee myös metsäkatoasetuksen toimeenpanoa.

”Suomessa pitäisi saada vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitus tehtyä mahdollisimman pian, että tiedetään, missä nämä metsät sijaitsevat. Niistä ei saa puuta hankkia”, Rantamäki sanoo.

Ympäristöjärjestöt ovat jo esittäneet huolensa siitä, riittävätkö luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelytyön rajaukset suojelemaan kaikki jäljellä olevat arvokkaat vanhat metsät hakkuilta.

EU-ohjeistukset myöhässä

EU:n metsäkatoasetus pyrkii varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Vaikka asetus tuli voimaan jo viime vuonna, sen toimeenpanoon on kasaantunut huomattavia viivästymisiä.

Tavoite vähentää metsäkatoa globaalisti on hyvä ja tärkeä, mutta metsäkatoasetusta koskevat EU-ohjeistukset ovat myöhästyneet järjestelmällisesti, Rantamäki kertoo.

”Avoimia kysymyksiä on paljon: miten tiedot raportoidaan EU:lle ja mitkä ovat toimijoiden velvoitteet varmistaa, että koko arvoketju on metsäkatovapaa.”

Metsäkatoasetuksen toimeenpanossa aikaa on lähtökohtaisesti tämän vuoden loppuun, mutta EU:lta ei ole vielä tullut tietoa esimerkiksi maiden riskiluokituksesta. Riskiluokitus vaikuttaa suoraan siihen, millaista raportointivelvoitetta metsäyhtiöiltä ja muilta metsätoimijoilta käytännössä vaaditaan.

Asetusten kokonais-vaikutuksista ei tietoa

Tähän mennessä julkaistujen tietojen perusteella yksittäistä metsänomistajaa ei pääsääntöisesti katsota toimijaksi. Tulkinta on kuitenkin yhä vahvistamatta.

”Toimijakysymys on iso asia. Yksityismetsänomistajien lukumäärä on valtavan iso”, kertoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Auki olevia kysymyksiä ovat kansallisten tietojen vieminen mahdollisimman automaattisesti EU:n tietojärjestelmiin ja metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien raaka-aine-erien määrän määrittely.

”Paljon on vielä tulkinnan varaa. Jos hyvin käy, Suomen metsäsektorin raportointivelvollisuus ei välttämättä ole niin massiivinen”, Luken Kniivilä sanoo.

EU:n lukuisten metsäaloitteiden yhteisvaikutuksista ei ole tutkimusta. Pulman ydin on, ettei unionilla ole yhtä metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskettavia linjauksia tulee niin ilmasto-, energia- kuin ympäristöpolitiikasta.

Kniivilän mukaan EU:n metsäaloitteita yhdistää muun muassa se, että niissä haetaan pehmeämpää ja pienipiirteisempää metsänhoitoa eikä puun energiakäyttöä katsota suopeasti.

Metsäteollisuus ry:n Rantamäen mukaan EU:n metsälainsäädännön kokonaisvaikutuksista tarvittaisiin arvio niin unionin tasolla kuin kansallisesti. Näin saataisiin selvyyttä siihen, mitkä ovat metsäasetustulvan epäsuorat vaikutukset esimerkiksi jäsenvaltioiden verokertymään tai viennin vähentymiseen.

EU:n metsäkatoasetus

  • Asetus pyrkii varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsien katoa tai tilan heikkenemistä.
  • EU:n asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän raivaamista maatalouskäyttöön.
  • Maatalouskäytöksi on rajattu seuraavien hyödykkeiden tuottaminen: soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi tai nautakarja.
  • Lisäksi asetus sisältää sen, ettei metsän tilaa saa heikentää. Tätä kautta se koskee puun käyttöä myös Suomessa.
  • Metsän tilan heikentämistä on ikimetsäalueen muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi.
  • Suomessakin on syytä määritellä ja kartoittaa ikimetsäalueet.

Luonto Luonto

Kuvat