Miljoona rauduskoivun tainta. Sellainen taimimäärä voidaan tuottaa siitä siemensadosta, joka tänä vuonna kypsyy rauduskoivun uusimmalla siemenviljelmällä Oitissa Hausjärvellä. Näin ennakoi Tapion metsäpäällikön tehtävästä kesän alla eläkkeelle jäänyt Hannu Niemelä.
Pari vuotta sitten perustettu Tapion siemenviljelmä yltää Niemelän mukaan täyteen tuotantoon ensi vuonna. Silloin siemensato on kymmenkertainen.
Koivun suosio on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2023 metsänviljelyyn toimitettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan noin yhdeksän miljoonaa rauduskoivun tainta. Kymmenen vuotta sitten määrä oli puolet siitä.
”Kuusentaimien kysyntä on pienentynyt, männyn- ja koivuntaimien kasvanut. Koivuntaimien vuotuinen istutusmäärä lähentelee – Ruotsin vienti mukaan lukien – kymmentätuhatta hehtaaria, mikä on jo merkittävä määrä”, Niemelä sanoo.
Oitissa sijaitseva rauduskoivun siemenviljelmä edustaa suomalaisen metsänjalostuksen huippua. Viljelmältä saatavista siemenistä syntyneet koivuntaimet kasvavat 35–40 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet lajitoverinsa. Lisäksi ne ovat rungoltaan suorempia ja pyöreämpiä ja niiden oksat ovat hennompia.
”Koivu ei tästä enää jalostamalla paljon parane”, Niemelä arvioi.
Männyn ja kuusen kanssa jalostustyötä sen sijaan vielä riittää.
Perustiedoilla liikkeelle
Niemelä kertoo varttuneensa maatilalla, joten metsä on ollut hänelle läheinen aina. Kun Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan ovet eivät auenneet ensi yrittämällä, Niemelä suoritti kymmenen kuukauden metsurikurssin Evon metsätyökoulussa. Toisella yrittämällä ovat aukesivat helposti.
Metsäpuiden jalostusta Niemelä ehti seurata lähes 30 vuotta. Tapion siemenliiketoiminnan hän sai vedettäväkseen vuonna 1997.
”Lähdin johtamaan siemenliiketoimintaa aika tyhjästä, pelkillä perustiedoilla. Mutta olihan Oitissa kokeneet tekijät.”
Tapion siemenviljelysten määrä kasvoi Niemelän aikana vajaasta 200 hehtaarista noin 450 hehtaariin. Vuosittain saatava siemensato ei sen sijaan muuttunut, vaan on edelleen 3 000–4 000 kiloa. Nyt siemenet saadaan pääosin siemenviljelyksiltä.
”Vuonna 1997 siemenistä noin 70 prosenttia oli metsikkösiementä. Nykyisin metsikkösiementä menee Oulujärven pohjoispuolelle muutama sata kiloa vuodessa, loppu on jalostettua siementä”, Niemelä kertoo.
Valtiovetoisuus hyvä
Siemenliiketoiminta on Suomessa valtiovetoista. Se on Niemelän mielestä hyvä, sillä männyn ja kuusen siemenviljelmät alkavat tuottaa vasta 10–15 vuotta perustamisen jälkeen ja tuotantovaihe kestää 30–40 vuotta, eli aikajänteet ovat pitkiä.
Suuria siementuottajia on kaksi: Tapio ja Siemen Forelia. Kaikkiaan siementuotannon parissa työskentelee Niemelän mukaan 20–30 henkilöä tutkimuksen ja siementuotannon puolelta. Käpyjen keräyksissä ja hoitotöissä käy vuosittain noin sata henkilöä.
”Olemme tehneet paljon yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Tuholaisten torjuntaan ja kukkimisen lisäämiseen on kehitetty uusia menetelmiä. Käpyjen keräyksiä, karistusta ja siementen käsittelyä kehitetään pienin askelin jatkuvasti.”
Metsänjalostuksen perusperiaate ei sen sijaan ole muuttunut. Jalostus perustuu yhä parhaiden puuyksilöiden valintaan ja niiden risteyttämiseen keskenään. Niemelä tosin ennakoi, että jatkossa saatetaan tarvita yhä enemmän kasvullista lisäystä eli kloonausta.
”Kasvullisesta lisäyksestä on toistaiseksi paljon huonoja ja vain vähän hyviä esimerkkejä. Kasvullisen lisäyksen tutkimusta kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä voi olla, että sitä tarvitaan vielä, jos perinteinen metsänjalostus ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen.”
Entä miten edistää sitä, että metsämme pärjäävät myös muuttuvassa ilmastossa? Tärkeintä on metsien hoidon säätäminen. Tärkeää on myös se, että jalostusaineistoista löytyy riittävästi vaihtelua, että valinnoissa panostetaan puiden stressinsietokykyyn ja tuhonkestävyyteen ja että huolehditaan siitä, että metsänjalostuksessa riittää osaavaa työvoimaa ja rahaa, Niemelä luettelee.
Metsälehti on osa Tapio-konsernia.
Hannu Niemelä
66 vuotta
asuu Helsingissä, kotoisin Tuusulasta
Tapion entinen metsäpäällikkö
metsänhoitaja
työskennellyt Tapiossa vuodesta 1984, siemenliiketoiminnan lisäksi mm. metsänparannuksen, IT- ja metsäkeskusten kehittämishankkeiden, taimituotannon, metsäsertifioinnin, metsänhoidon suositusten ja bioenergian parissa
perheessä avopuoliso sekä aiemmasta liitosta kolme lasta ja viisi lastenlasta
harrastaa liikuntaa, kesäisin erityisesti golfia
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään