Hannun hintaseuranta: Kauppamäärät ovat kasvaneet ja hintataso noussut

Hannu Liljeroos kirjasi kesäkuussa seurantaansa 941 alkuvuonna myyntiin tarjottua metsätilaa. Vastaava määrä vuosi sitten oli 813 ja kaksi vuotta sitten 716. 

“Tarjonta on lisääntynyt paljon. Siihen vaikuttavia tekijöitä voi vain arvailla”, Liljeroos sanoo. 

Eniten kohteita tuli kaupan huhti-toukokuulta ja vähiten talvikuukausilta. Tarjontaa on eniten Pohjanmaan maakunnissa, Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. 

 Vilkas tammikuu

Kauppoja solmittiin alkuvuonna 691, joista huhti-kesäkuun aikana oli 298. Tammikuu oli vilkkain kauppakuukausi loppuvuoden 2024 tarjonnan seurauksena. Kauppaluku on kasvanut noin kymmenen prosenttia, ja myyty metsämaan ala noin viisi prosenttia verrattuna vastaavaan tilastoon vuosi sitten. 

Seurantakauppojen kauppasummat ovat yhteensä 108 miljoonaa euroa. Vuosi sitten vastaavalla jaksolla ne olivat 95 miljoonaa euroa. Maakunnallisesti tarkasteltuna viiden kärki on seuraava: Pohjois-Pohjanmaa 14.5, Keski-Suomi 13.7, Pohjois-Karjala 12.2, Etelä-Savo 9.7 sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 9.3 miljoonaa euroa. 

 

Hannun hintaseuranta 1.1.2025-30.6.2025. Seuranta kattaa noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista.
Hintakerroin on toteutuneiden kauppahintojen ja hinnoittelun summa-arvon suhde.
Puustokerroin saadaan kun kauppahinta jaetaan puuston arvolla. Jos kerroin on 1,20, niin kauppahinta on 20 prosenttia puuston arvoa suurempi.

Metsämaan keskihinta on noussut 4371 eurosta 4737 euroon ja kuutiohinta 41 eurosta 46 euroon. Toteutuneissa kaupoissa on metsämaan hehtaarin keskipuusto 104 kuutiota ja tukkipuun osuus keskimäärin 32 prosenttia. Vuoden 2024 vastaavat luvut olivat 107 kuutiota ja 30 prosenttia. 

“Nämä keskiluvut osoittavat, että hintataso on noussut ottaen huomioon, että myytyjen hehtaarien alueellinen jakautuma on pysynyt jokseenkin ennallaan.” 

Hintatason muutosta selittää osaltaan kantohintojen nousu. Hintakertoimet (kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon suhdeluku) ovat vuoden aikana laskeneet ja siitä voi päätellä, että kauppahinnat eivät ole suoraviivaisesti seuranneet kantohintojen ja muiden hinnoittelutekijöiden nousua. 

Liljeroos arvioi, että maakuntien keskilukuja vertailemalla hintataso on noussut selvimmin Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Muutos on näissä maakunnissa noin 5–10 prosenttia. Lievää nousua on havaittavissa Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Häme-Uusimaalla. Muissa maakunnissa hintataso on säilynyt nimellisesti jokseenkin ennallaan. 

Kesäkuun suurimmat kaupat:

Savonlinnan 33 hehtaarin kauppaan sisältyi 3,6 hehtaaria peltoa. Mäntsälän kaupan korkea mottihinta selittyy suurella taimikoiden pinta-alalla. 

Kuukauden suurin kauppa tehtiin 6. kesäkuuta, kun Forest Holding Finland I Ky myi 1951 hehtaaria metsiään saksalaiselle instituutiolle. Kauppahinta oli noin 8,5 miljoonaa euroa. Metsät sijaitsevat eri puolilla Suomea. 

Ostajan taustalla on Munich Re AG, joka on saksalainen, maailman suurin jälleenvakuutusyhtiö, ja sen omaisuudenhoitoyhtiö MEAG. Sama taho osti viime vuonna UB Nordic Forest Fund II Ky -rahaston metsäomaisuuden, yhteensä noin 33 000 hehtaaria 166 miljoonan euron kauppahinnalla. Myös Leppämäen yhteismetsän noin 5800 hehtaarin metsät myytiin samalle yhtiölle viime joulukuussa 24,6 miljoonalla eurolla. 

Instutionaalisten sijoittajien kaupat

Eri instituutiot ovat käyttäneet alkuvuonna ostoihinsa rahaa noin 42,6 miljoonaa euroa. Se on 39 prosenttia kaikkien kauppojen kauppasummista. Vuosi sitten vastaava suhdeluku oli 35 prosenttia.  

Instituutioiden kauppaluku on 168, kaupan keskikoko 253 000 euroa, keskimäärin 52 hehtaaria metsämaata. Ne ovat ostaneet metsämaata kaikista maakunnista, eniten Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. 

Suurimmat ostajat ovat ostaneet Conifer Consulting (11,2 miljoonaa euroa), Tornator (9,3 miljoonaa euroa) ja UB – rahastot (4,8 miljoonaa euroa). Osuuspankin metsärahaston ostot ovat vain 0,6 miljoonaa euroa. S-Pankin rahasto on edelleen ”tauolla”. 

Tiloja jää myymättä

“Tarkastelin viime vuonna myyntiin kirjaamieni metsätilojen datasta, kuinka monta kohdetta on tähän mennessä myymättä. Koko aineistoni sisältää 1927 kohdetta ja niistä on 224 eli 12 prosenttia sellaista, joille ei ole löytynyt rekisteristä kauppatietoja.”  

Eniten myymättä jää tiloja Lapissa ja Kainuussa, jossa niiden osuus on noin 20 prosenttia. Muissa maakunnissa suhdeluvut ovat 5–12 prosenttia.  

“Luvuista voi päätellä, ett myyjät, ostajat ja välittäjät tekevät paljon turhaa työtä.” 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.