Ladataan...
Hieskoivun kautta kuusikko
Rehevillä turvemailla kuusikko uudistuu jatkuvalle kasvatukselle hieskoivuvaiheen kautta.
Tilaajille

Rehevillä turvemailla kuusikko uudistuu jatkuvalle kasvatukselle hieskoivuvaiheen kautta.
Entäs tämä vanha konsti, joka on kehitetty jo aikoja sitten : kaistalehakkuu. Jos ei tule kuusikkoa kaistaleisiin ,niin ainakin koivikko tulee. Sen jälkeen koivikon alle tulee kuusikko, kun koivikkoa harvennetaan ja hakataan suojuspuuvaiheen jälkeen pois . Välialueet voidaan vaikkapa väljentää suojuspuuasentoon vaiheittain tai hakata myöhemmin aukoiksi ja uudistaa osin istuttamalla + osin luontaisilla taimilla .
Jos ei välttämättä haluta päätyä jatkuvankasvatuksen metsään, niin on hyvä keino pienentää uudistuskuluja. Pienaukoissa taimet kasvavat kuitenkin hitaasti.
Minusta kyse ei ole jatkuvasta kasvatuksesta, koska siihen kuusikkoon ei yleensä synny eri-käistä kuusentaimikkoa.
Oma kokemus Saarijärveltä. Tilanne on suunnilleen sama kuin alloittajan kuvaama. Siellä oli ojituksen jälkeen syntynyt hieskoivuvaltainen metsä. Koivujen poiston jälkeen jäljelle oli jäänyt kuusikko, jonka neljän eri ensiharvennuskuvion jatkokäsittelyä pähkäilimme viime kesänä. Siis olisiko mahdollista jonkin tyyppinen jatkuva kasvatus. Kolmelle kuviolle ei ollut syntynyt kuusen taimia edes pieniin aukkoihin. Johtopäätös oli, ettei kannata suunnitella mitään poimintahakkuutyyppistä metsänkäsittelyä. Ei taimetu. Harvennetaan normaalisti ja aikanaan sitten tavalla tai toisella uudistus. Hieskoivuvaiheen kautta varmastikin onnistuu. Niinhän on jo kerran tapahtunut, mutta se on sitten seuraavien sukupolvien päätettävissä.
Yhdessä kuviossa oli eri-ikäisyyttä ja sillä testataan poimintahakkuuta.
Osaamisen ja näkemyksen puute on isoin ongelma. Valitettavasti osaamisen osalta joudutaan monesti lähtemään aivan perusasioista, vaikkapa siitä mistä tunnistaa turvemaan ja edelleen sitten turvekerroksen paksuuden merkitys ja turpeen ravinteisuus. Valtapuusto antaa usein rajallisesti tietoa siitä mitä seuraavaksi kannattaa tehdä vai kannattaaklo tehdä mitään.
Jatkuvan kasvatuksen tapainen ketju voi olla oikea ratkaisu korpiin, mutta niitä on lopulta todella vähän. Isoin pinta-ala löytyy karuhkoista, isovarpurämeistä kehittyneistä varputurvekankaista. Niillä ei yleensä ole minkäänlaista alikasvosta, paksu raakahumuskerros on erityisen huono itämisalusta puun siemenille. Iso kysymys on miten näitä jatkossa käsitellään?