Alanvaihtajilla kyytiä rästeille?

UPM haluaa tehostaa metsänhoitopalveluiden myyntiä värväämällä franchising-yrittäjiä.

Jorma Saarimaa sanoo, että franchising-liiketoiminta auttaa kasvattamaan metsäpalveluyritysten kokoa ja siten tekemään niistä houkuttelevampia työpaikkoja tulevaisuuden tekijöille. Saarimaa kuvattiin yhtiön Hämeenlinnan toimiston perinnenurkkauksessa.
Jorma Saarimaa sanoo, että franchising-liiketoiminta auttaa kasvattamaan metsäpalveluyritysten kokoa ja siten tekemään niistä houkuttelevampia työpaikkoja tulevaisuuden tekijöille. Saarimaa kuvattiin yhtiön Hämeenlinnan toimiston perinnenurkkauksessa.

UPM-Metsä hakee noin kymmentä yrittäjää laajentaakseen metsänhoitopalveluiden franchising-ketjuaan koko toimialueelleen. Vuoden alusta starttaava ketju korvaa aiemman, UPM Silvestan brändin alla toimineen franchising-ketjun.

Uudessa liiketoimintamallissa yrittäjät siirretään raivaussahan varresta UPM:n metsäasiakasyksiköiden konttoreihin myymään metsänhoitopalveluja.

”Uusien yritysten selkäranka on UPM-Metsältä tulevat metsänhoitotyöt. Bisnes tulee kuitenkin yritysten omasta palvelumyynnistä, jolloin yrittäjä saa työpalkkion lisäksi myös myyntipalkkion”, kertoo franchising-liiketoiminnan johtaja Jorma Saarimaa.

Suuret suunnitelmat

Ketjuyrittäjien kriteerit ovat tiukat. Yrittäjän pitää myynnin lisäksi osata organisoida toimintaa ja johtaa jopa kymmenien työntekijöiden tai aliurakoitsijoiden verkostoa sekä sitoutua liiketoimintamalliin ja ketjuyhteistyöhön. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihtotavoite on 1,5–3 miljoonaa euroa.

”Alan ulkopuolelta voi tulla johtamaan yritystä, mutta metsäalan ammattitaitoa pitää yrityksessä myös olla. Alussa ei tarvita edes olemassa olevaa yritystä, kunhan on esittää uskottava liiketoimintasuunnitelma ja kunnossa olevat luottotiedot”, Saarimaa sanoo.

Mistä sitten löytyvät valmiit miljoonaluokan yritykset, kun alan yritysten liikevaihto on pääsääntöisesti alle 100 000 euroa?

”Mehän sitten nähdään, kiinnostaako konsepti. Yrittäjä itse voi keskittyä johtamiseen ja myyntiin, eli hänen ei tarvitse miettiä, mistä saa työterveyspalvelut tai toiminnanohjausjärjestelmän”, Saarimaa muotoilee.

Mistä tekijät?

Haastattelemamme metsäpalveluyrittäjät ihmettelevät UPM-Metsän suunnitelmia. Alan harvoilla miljoonayrityksillä riittää töitä ilman UPM:n työmaitakin. Alanvaihtajien menestyksekäs yritystoiminta vaikuttaa puolestaan epärealistiselta.

Yrittäjät eivät myöskään koe mielekkääksi maksaa yhtiön pyytämää franchising-maksua, joka yleensä vaihtelee 5–10 prosentin välillä. Se on maksettava yhtiölle myös silloin, kun franchising-yrittäjä myy metsänhoitopalveluitaan jo olemassa oleville asiakkailleen.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat