Ladataan...
Hirvet syövät yhä metsiltä nielun
Metsän kasvua pitäisi saada lisättyä, mutta maa- ja metsätalousministeriöltä sekä osalta tutkijoista näyttää tyystin unohtuneen hirvieläinten vaikutus metsän uudistamisvaihtoehtoihin. Ruotsissa hirvieläimet syövät vuosittain yli kuusi miljoonaa kuutiota puuntuotosta. Paljonko Suomessa?
Tilaajille
Näytti lumi unohtuneen tuholaisten listalta. Aiheuttaa aivan eri mittaluokan vahingot suomalaisissa riukuuntuvissa ja ylitiheissä koivikoissa. Osansa saavat alla kasvavat kaksijaksoisen menetelmän kuusentaimetkin ,kun koivun latvus runttaa ne lumikuorman vauhdittamana säpäleiksi. Hiilinielua tuhoutuu siinäkin eikä rajoitu ainoastaan taimikoihin.
Kokonaisuudessa lumituhot jäävät pieniksi:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/tuhot-alentavat-metsanomistajien-kantorahatuloja-yli-100-miljoonaa-euroa-vuodessa-lisaa-tutkimustietoa-tarvitaan
Tuhot alentavat metsänomistajien kantorahatuloja
yli 100 miljoonaa euroa vuodessa
TUHONAIHEUTTAJA KUSTANNUKSET, MILJOONAA EUROA
Kuusenjuurikääpä, suorat kustannukset 51,0
Kuusenjuurikääpä, epäsuorat kustannukset 0,23
Männynjuurikääpä 0,47–4,40
Tervasroso 3,50
Kirjanpainaja 4,58–11,89
Tukkimiehentäi 0,78–29,08
Mäntypistiäiset 2,78
Myyrät 0,70–5,80
Hirvieläimet, pääasiassa hirvi 6,57–24,26
Tuulituhot 8,78–13,16
Lumituhot 2,13–2,69
YHTEENSÄ 81,52–148,79
Puuttuu ihminen: moottorikelkkailu, taimikoiden tallominen turistiryhmien osalta esim lumikengillä. Samoin poron aiheuttamat tuhot.
Ihminenkin puuttuu listalta. Lähes puolet taimikoista on puutteellisesti tai ei lainkaan hoidettuja. Pahimmillaan metsän tuotos putoaa alle puoleen hoidettuun verrattuna. Kuviokohtaisesti vaikutus on totaalinen. Kun hirvi sitten ”hoitaa”näitä valmiiksi heikossa hapessa olevia taimikoita elintoimintojensa ylläpitämiseksi, se tulkitaan vahingoksi , vaikka useissa tapauksissa hirven vierailusta (varsinkin kuusentaimikossa ) on vain hyötyä hirven harventaessa liikaa kasvustoa vähemmäksi. Vapauttaa havupuuntaimia etukasvuisiksi kirivien lehtipuuvesakoiden varjostukselta .