Ladataan...
Luken kanta-arvio: Hirviä viime vuotta enemmän, myös vasatuotto parantunut
Luonnonvarakeskuksen tuore kanta-arvio osoittaa hirvikannan kääntyneen nousuun.
Tilaajille
Luonnonvarakeskuksen tuore kanta-arvio osoittaa hirvikannan kääntyneen nousuun.
Luonto
Hirvistä on lähes 20 eri laatuista kustannusta tai riesaa.
Näistä kansataloudellisesti huippukallista elukoista kuluja tulee tarkasti laskien helposti toista miljardia ja lisäksi valtava määrä harmia, vihaa surua ja raivoa.
Suomessa ajetaan yli 13.000 hirvieläinkolaria/v, joten nämä ovat ylivoimaisesti myös vaarallisemmat eläimet.
Unohdetaan myös, että hirvieläimet suurikokoisina ovat ylivoimaisesti pahimpia punkkien levittäjiä. Punkitaudeista kärsii jo tuhansia joka vuosi.
Hirvieläimet syövät vuosittäin n. 5 milj. tn puiden kasvukerkkiä ja latvuksia, jonka vaikutus metsien markkinapuuntuottokykyyn on merkittävä ja varmasti yli 10 %.
Suomalaiseen uusavuttomuuteen ja uustyperyyteen kuuluu, että haittailmiöistä ei koskaan lasketa kaikkia haittoja ja että aina löytyy laiskanpulskeita kukkahattusetiä haittoja puolustelemaan.
Tarkempi hirvihaitta-artikkeli sivuilla vessi.eu.
Kannattaa ottaa huomioon ,että hirven pääravinto koostuu pääasiassa puuntuotannon kannalta toisarvoisesta materiaalista , vesakoista , heinistä ja vesikasveista. Vesakkoa riittää maamme taimikoissa . Hoitamattomia niistä on tilastojen mukaan noin puolet ,jolloin ainoa ”metsänhoitotoimenpiteitä” toteuttava taho niiden kohdalla on hirvi ,joka poistaa ylimääräistä lehtipuukasvistoa haittaamasta havupuiden kasvua.
Ajallaan hoidetuissa taimikoissakin hirvi on hyötyeläin varmistamassa raivauksen vaikutuksia jo raivausta seuraavana kesänä. Havupuille hirvistä ei ole merkittävää haittaa ,kun taimikoissa ei ole liikaa lehtipuuvesakkoa ja se pidetään hirven säkäkorkeutta lyhempänä.
Taimikon hoitamattomuus on paljon suurempi haitta metsätaloudelle verrattuna nykyiseen harvalukuiseen hirvikantaan. Hirvikanta olisi vähintään kymmenkertainen ,jos ihminen ei puuttuisi tilanteeseen. Ruotsissa kanta on kaksinkertainen.
Mitä hirvikolareihin tulee , niitä sattuu noin 1500 vuodessa . Törmäyksiä pienempiin hirvieläimiin ei ole syytä lukea hirvien ”ansioiksi”.
Hirven pääravintoa ovat talvisin männyn taimien rehevät latvat ja koivun taimet. Heinät ja vesikasvit, en usko niiden merkitsevän juuri mitään hirven menussa, vai onko jollakulla dokumentoitua tietoa moisesta. Olen istunut paatissa järvillä ja kolunut jokivarsia kalastusharrastukseni sivussa pian 70 vuotta, Hirvienn nolen nähnyt uivan isonkin järven yli monet kerrat, mutta en kertaakaan nähnyt niiden jäävän rantavesiin vitoja, kaisloja tahi kortteita apehtimaan. Etelä-Suomeen on istutettu valtavat alat kuusta lahona avohakatun kuusikon seuraajaksi. Uudellamaalla usein aukkoon notkon lehtomaalta mäen laen avokallioon asti. Lahoamaan tuomituissa nuorissa kuusikoissa muhii valtava rahapotti; valitettavasti etumerkki on MIINUS: