Jäikö talvileimikko korjaamatta? – ”Näistä selvitään yleensä sopimalla”

Poikkeuksellisen aikaisin alkanut kevät on vaikeuttanut puunkorjuuta ympäri Suomea. Talvileimikoille ei monin paikoin enää pääse.

Johtaako aikaisin alkanut kevät ja sen mukanaan tuoma aikainen kelirikkokausi siihen, että suurta osaa talvileimikoista ei ehditä hakata sopimusaikojen puitteissa? Metsälehden tekemän haastattelukierroksen mukaan ei.

”Minun tietooni ei ole tullut, että puukauppoja olisi mennyt vanhaksi normaalia enempää”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Jussi Linnala.

Samaa sanoo Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen.

”Yksittäisiä tapauksia on tullut, mutta ei suuressa määrin. Vaikka korjuuaika laitetaan sopimuksissa pitkäksi, pyritään leimikot hakkaamaan mahdollisimman pian, sillä puunhinnat vaihtelevat.”

Puukauppasopimukset tehdään yleensä kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että puunostajan on korjattava puut hakkuualalta sopimuksesta riippuen kahden tai kolmen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

Yksittäisiä kohteita

Myös puunostajat kertovat, ettei puukauppasopimuksia ole menossa tänä keväänä umpeen sen enempää kuin normaalisti. UPM:n yksityispuukaupan päällikön Janne Vaittisen mukaan talvileimikoita ei ylipäänsä jäänyt korjaamatta merkittäviä määriä.

Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala kertoo, että yksittäisiä kohteita on jouduttu siirtämään.

”Laajamittaisesta sopimusten umpeutumisesta ei kuitenkaan ole kyse”, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on Stora Enson Suomen puunhankinnan Itä-Suomen aluejohtaja Heidi Hämäläinen.

”Normaalina talvena kauppa-aikojen umpeutumiset ovat hyvin harvinaisia eikä niitä juurikaan ole. Tällaisena poikkeuksellisen lyhyenä talvena kauppa-aikoja on jatkettu jonkin verran.”

Versowoodilla talvileimikoita on nyt varastossa yhtä paljon kuin vuosi sitten, jolloin talvi oli puunkorjuun kannalta huono. Yhtiön metsäjohtaja Pauli Otava kertoo, että haastavimmat talvileimikot saatiin kuitenkin korjattua.

”Yksittäisiä puukauppoja on mennyt umpeen. Se on jokatalvinen tilanne, jos ei muistella kahden vuoden takaista pitkää hyvää talvea.”

Ratkaisut tapauskohtaisia

Mitä metsänomistajan tulee tehdä, jos puukauppasopimuksen määräaika on menossa tai mennyt umpeen ja puita ei ole vielä hakattu?

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Linnala kehottaa olemaan yhteydessä puunostajaan – tai metsänhoitoyhdistykseen, jos on tehnyt puukaupan yhdistyksen valtakirjakauppana.

”Ei ole tavatonta, että talvikohteita jää korjaamatta, jos talvet ovat niin huonoja, ettei leimikoille päästä. Yleistä se ei kuitenkaan ole. Näistä selvitään yleensä sopimalla”, hän sanoo.

Myös Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun Kylmänen kehottaa metsänomistajia neuvottelemaan puunostajan kanssa. Riitelemään ei hänen mukaansa kannata lähteä, sillä yleensä neuvottelutuloksiin päästään melko helposti.

Linnalan mukaan siihen, mitä metsänomistaja ja puunostaja tällaisessa tilanteessa keskenään sopivat, ei ole olemassa vakiintunutta käytäntöä. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti. Yleensä puukauppasopimusta jatketaan.

”Toki sopimus on sopimus, ja jos puunostaja ei ole pystynyt täyttämään velvoitteitaan sopimuksen puitteissa, sopimuksen purkaminenkin on mahdollista. Korjuuolosuhteet eivät kuitenkaan muutu, vaikka puukaupan solmisi jonkun toisen kanssa. Ne ja korjuukalusto ovat kaikille samat”, Linnala sanoo.

Sopimuksen jatkamisen ja purkamisen lisäksi mahdollista on myös tehdä kokonaan uusi sopimus. Se voi houkutella metsäomistajaa, jos puunhinnat ovat nousseet ja puunostajaa, jos hinnat ovat laskeneet.

”Jos on menty nousevaan hintaan, kannattaa jatkolle neuvotella paremmat hinnat”, Kylmänen sanoo.

Linnalan mukaan puunostajat eivät ole velvollisia jatkamaan umpeen menneitä sopimuksia alun perin sovituilla hinnoilla. Hänen tai Kylmäsen korviin ei ole kuitenkaan kantautunut, että puunostajat olisivat pyrkineet sopimuksen jatkamisen sijaan tekemään uutta sopimusta alemmilla hinnoilla.

Korvauksia toteutumattomista hakkuista ei Linnalan ja Kylmäsen mukaan yleensä makseta. Puukaupan ennakkomaksut metsänomistaja saa Linnalan mukaan kuitenkin pitää, vaikka sopimusta ei jatkettaisikaan.

Molemminpuolinen intressi

UPM sopii talvileimikoiden puukauppasopimukset Janne Vaittisen mukaan yleensä kolmeksi vuodeksi, jotta leimikot saadaan hakattua sopimusajan puitteissa. Jos keliolosuhteet estävät hakkuut, sovitaan kauppa-ajan jatkamisesta metsänomistajan kanssa jo ennen kuin sopimus menee umpeen.

”Sopimuksen jatkaminen on yleensä molemminpuolinen intressi. Tällaiset kohteet ovat usein märkiä turvemaita. Jos kohdetta ei ole saatu kolmessa talvessa hakattua, ei sen myyminen jollekin toisellekaan kovin helppoa välttämättä ole”, Vaittinen sanoo.

Sopimusehdot mahdollistavat korjuuajan jatkamisen hänen mukaansa myös seuraavan talven yli, jos keliolosuhteet tai muut yhtiöstä riippumattomat syyt estävät hakkuun.

Hakkuuoikeuksistaan UPM ei lähtökohtaisesti luovu, joten vaihtoehto sopimuksen jatkamiselle on, että puut hakataan ja jätetään varastopaikalle odottamaan parempia kuljetuskelejä. Näin toimitaan Vaittisen mukaan kuitenkin harvoin.

Purkamisia harvoin

Myös Versowood tekee talvileimikoiden puukauppasopimukset yleensä kolmeksi vuodeksi, varsinkin turvemailla. Jos leimikkoa ei saada hakattua määräaikaan mennessä, sopimusta yleensä jatketaan.

”Yleensä sopimusta jatketaan samoilla hinnoilla. Jos metsänomistaja on suunnitellut metsärahalle käyttöä, voidaan sopia lisäennakkomaksusta”, Pauli Otava kertoo.

Sopimusten purkamisia tapahtuu hänen mukaansa harvoin. Sellainen tilanne voi tulla vastaan, jos puukauppa on sisältänyt sekä kesä- että talvileimikoita. Jos kesäleimikot on jo korjattu, voi metsänomistaja haluta yhdistää korjaamatta jääneen talvileimikot isompaan talvileimikoiden kokonaisuuteen.

Stora Ensolla puukauppasopimukset tehdään keskimäärin kahdeksi vuodeksi. Jos sopimuksen määräaika on menossa umpeen, on yhtiö Heidi Hämäläisen mukaan yhteydessä metsänomistajaan, ja kaupalle sovitaan tarvittaessa lisäaikaa.

Metsä Group tekee puukauppasopimukset kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi. Jos puunkorjuu viivästyy ja sopimuksen takaraja tulee vastaan, tilanne käydään Rantalan mukaan läpi metsänomistajan kanssa, ja tarvittaessa sovitaan korjuuajan jatkamisesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.