Metaani on tehokas, kaasumainen polttoaine, jota maailmalla käytetään valtavia määriä. Metaania sanotaan maakaasuksi tai luonnonkaasuksi, kun sitä otetaan talteen maaöljyn sivutuotteena tai kuivista kaasuesiintymistä. Joissakin tapauksissa myös hiilikentistä saadaan talteen metaania.

Biokaasuksi sanotaan metaania, kun se tuotetaan mädättämällä biologista materiaalia hapettomissa oloissa. Syntyvässä kaasuseoksessa on noin puolet metaania, joka erotetaan, puhdistetaan ja kuivataan biometaaniksi. Polttoaineena sitä kutsutaan biokaasuksi.

Biokaasu on siitä erikoinen polttoaine, ettei sen polttamisen katsota juurikaan lisäävän hiilidioksidia ilmakehään. Tämä siksi, että se tuotetaan jätteistä, jätelietteistä ja ylijäämärehusta, jotka joka tapauksessa pilaantuisivat ja päästäisivät siten hiilensä ilmakehään.

Suomessa on jo kymmeniä biokaasutehtaita, jotka tuottavat 0,3 prosenttia maan energiatarpeesta. Mahdollisuus olisi päästä kaikkia biomassoja hyödyntämällä viiden prosentin paikkeille. Nämä luvut ja osuudet näyttävät tosin vaihtelevan lähteistä riippuen.

Selvää kuitenkin on, että biokaasun käytön moninkertaistaminen on Suomessa mahdollista. Poliittisten ilmastopaineiden takia se tulee myös tapahtumaan.

Kaikki käytetään

Yksi maan uusimmista biokaasutehtaista otettiin käyttöön Mikkelissä viime talvena. Kunnallisen Biosairila Oy:n tehdas on Mikkelin Sairilassa, Jäteyhtiö Metsä-sairilan tontilla. Samalla tontilla sijaitsee myös Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo.

Tehdas on sopivasti biopohjaisten jätevirtojen äärellä, Biosairilan ja Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Ville Kakkonen kertoo. Vedenpuhdistamon jäteliete ja bioperäiset jätteet jäteyhtiön jätevirroista ohjataan prosessiin.

Biosairilan tehtaalla on kahdenlaisia asiakkaita: Syöteasiakkaat, jotka maksavat siitä, että pääsevät eroon tukalista jätteistään, vaikkapa elintarviketeollisuus- tai ravintolajätteistä. Toiset asiakkaat tulevat kuvaan, kun biojätteet ovat kulkeneet mädättämön ja puhdistusprosessin läpi. Lopputuote, puhdas biometaani, myydään likennepolttoaineeksi.

Lisäksi mädättämön kiinteästä jätteestä tehdään maanparannusaineita ja nestemäisestä lannoitteita viljelyyn ja viherrakentamiseen. Prosessi on optimaalinen: kaasutehtaan prosessiin syötettävä aines tulee kaikki hyötykäyttöön.

Kirjoittaja on entinen Metsäsairilan hallituksenjäsen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.