Testivoittajia ja ilmoitusboikotteja

Metsälehti on kokeillut kaikenlaisia metsävehkeitä kohta 25 vuotta. Hauskaa on ollut, vaikka palaute ei aina ole ollut pelkästään kehuvaa.

Erilaisia vehkeitä on testailtu ja kokeiltu Metsälehdessä lähes neljännesvuosisadan verran. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Erilaisia vehkeitä on testailtu ja kokeiltu Metsälehdessä lähes neljännesvuosisadan verran. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Olemme Metsälehdessä kokeilleet moottorisahoja ja muita vehkeitä pian 25 vuotta. Tai ensi alkuun puhuimme testeistä. Yhtenä liikkeelle työntäneenä voimana taisi olla silloisen työkaverin tiluksille rästiytyneet harvennustarpeet – no, nyt nekin metsät ovat kasvukunnossa.

Aloitimme reippaasti 1997 ”Metsälehden suurella moottorisahatestillä”. Hauskaa oli ja tyylilajiksi saattoi puolitahattomasti valikoitua väljähkö Tekniikan Maailma -parodia. Tekstiä suoltui käsittämätön määrä. Testivoittajaksi nimesimme Stihl MS 260:n.

Siitä seurasi kaksi asiaa. Stihlin silloinen maahantuoja Elfving nappasi ”Metsälehden testivoittaja” -teeman ilmoituksiinsa. Husqvarnan Suomen pomo puolestaan kiskaisi poroja kummankin sieraimensa täydeltä eikä Metsälehdessä ollut vuosiin Huskun ilmoituksia. Seuraavat testisahatkin piti ostaa.

Kokemus oli opettavainen. Hoksasimme, että meillä ei ollut kovinkaan konkreettista kerrottavaa, kun hurjistunut Huskun mies kyseli, että millaisiakohan mittauksia herrat olivat mahtaneet ”testissään” tehdä.

Silloisen päätoimittajamme ehdotuksen – käskyn – mukaisesti päätimme lopettaa löysät testipuheet ja kerroimme kokeilevamme sahoja ja muita kamppeita.

Savolaisvahvistus Risto Mykkänen testailemassa. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Kunnon vehkeitä

Emme pura koneita, kuten edistyneemmät kilpailijamme. Mahtaisimmeko edes osata koota niitä uudelleen – ainakaan ilman savolaisvahvistustamme Mykkäsen Ristoa.

Ideamme on, että kun ihminen ostaa vaikkapa moottorisahan, sen pitää toimia kunnolla ilman insinööriä.

Tätä varten kokeilemme vehkeitä niiden oikeassa käyttötarkoituksessa. Koetamme myös aina mahdollisuuksien mukaan vertailla kilpailevia malleja. Sekin muuten on varma keino hankkia ystäviä ja vihollisia – ja niitä ilmoitusboikotteja. Ei tarvita oskilloskooppia, sekuntikello ja puntari riittävät.

Kun ihminen ostaa vaikkapa moottorisahan, sen pitää toimia kunnolla ilman insinööriä.

Joskus olemme onnistuneet aika hyvinkin. Joskus kauan sitten paljastimme likimain tuotehuijauksen, kun Jonsered toi markkinoille ”ammattisahan”, jonka sisuskalut olivat muuta kuin mitä kerrottiin. Siitä ei seurannut edes ilmoitusboikottia…

Joskus on nolottanutkin. Kehua retostelimme Husqvarnan uutta järeää raivaussahaa, malli 355, aika pidäkkeittä. Kiusallisen pian jutun julkaisemisen jälkeen samainen malli likimain tukehtui loputtomiin lastentauteihinsa.

Mallin seuraajaa tutut yrittäjämetsurit sahasivat toista sataa tankillista ja se sitten jo kestikin. Valitettavasti meillä ei ollut mahdollisuuksia kestotesteihin.

Ikuisuuskysymys – kumpi on parempi?

Kiusallisimpia ovat toimimattomat vehkeet. Helpointa olisi palauttaa ne vähin puhein, mutta jos voimme säästää edes muutaman ihmisen hukkahankinnalta, niin juttu pitää tehdä.

Tosin senkin voi tehdä tyylikkäästi tai vähemmän tyylikkäästi. Väkisin tulee mieleen vuosien takainen, onneton nelitahtiraivurijuttu, josta syntyi melkeinpä noottikriisi. Ei tullut kutsua lähetystön prosecco-kekkereille, mutta näin jälkikäteen ajatellen siitä ei voi syyttää pelkästään Italian silloista suurlähettilästä. Tähän episodiin en aio palata kuvitteellisissa muistelmissani…

Usein sahamiehet moitiskelevat, että emme uskalla kertoa, että Stihl on parempi kuin Husku/että Husku on parempi kuin Stihl… Kyllä uskallamme ja myös kerromme, kunhan siihen on järkevät perusteet.

Jos voimme säästää edes muutaman ihmisen hukkahankinnalta, niin juttu pitää tehdä.

Läheskään aina niin ei ole. Monta kertaa on pähkäilty esimerkiksi ominaisuuksiltaan tasavertaisten raivaussahamallien kanssa metsässä. Viime vuonna kysyimme samaa myös nettiyhteisöltämme. Äänet jakautuivat aika tarkkaan 50/50. Onneksi ei tarvitse väkisin löytää testivoittajaa, kun ei kerran testata.

Filmirullista YouTubeen

Kun aloitimme, kameroihin ladattiin filmiä ja jutut präntättiin paperille. Palaute – siis ne perkeleet – tulivat puhelimitse tai kirjeinä päätoimittajalle. Sittemmin media on muuttunut – itse asiassa paljon enemmän kuin vehkeet, joita kokeilemme.

Teemme yhä kokeiltua -juttuja Metsälehteen ja pikatestejä Metsälehti Makasiineihin. Lisäksi samoista jutuista julkaistaan tiivistelmät Metsälehden verkkosivuilla.

Muutaman viime vuoden aikana olemme tehneet kokeiltua jutuistamme videokoosteita YouTubeen.

Niistä kiitos kuuluu monitaitoiselle kollegalleni Karppisen Samille, joka hallitsee niin videokuvauksen kuin droonin lennättämisen ja saa koostettua ihan järkevänkin kuuloisia videoita sekavasta savolais-raumalaisesta sahaläperryksestä.

Ja sikäli, kun joku jatsoi tänne asti tätä lukea, niin, pliis, laittakaa palautetta – plussia tai miinuksia, tai vaikka sitten niitä perkeleitäkin.
Esittäkää toiveita ja vinkatkaa, mitä haluaisitte meidän kokeilevan.

Riikilän Mikko

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka