Kantokäsittely kannattaa myös turvemailla

Karuimpien männiköiden kesähakkuita on syytä harkita, sillä juurikäävän tartuttamille männyille ei ole puulajivaihtoehtoa.

Juurikääpätartunnan lopputuloksesta näkyy joskus selvästi, että kyseessä on sieni. (Kuvaaja: Tuula Piri - Luke)

Kannot tulisi käsitellä myös turvemaiden männiköiden kesähakkuissa, vaikkei laki siihen tällä hetkellä velvoita. Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti on todettu tutkimuksissa vanhoja käsityksiä laajemmaksi ongelmaksi.

”Tietoa on saatu pikkuhiljaa lisää, ja juurikääpää esiintyy jonkin verran myös turvemaiden männiköissä. Jos turvemaametsien hakkuut lisääntyvät, suosittelisin lämpimästi kantokäsittelyä myös sinne”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuula Piri.

Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan turvemaamänniköt ovat valokeilassa, kun kasvava selluteollisuus etsii raaka-ainetta. Metsäteollisuuden ilmoitusten mukaan puuta haetaan entistä enemmän turvemailta myös kesäaikaan.

”Juurikäävän torjunta eli kantokäsittely kannattaa etenkin niillä alueilla, jossa juurikääpää on hyvin vähän tai ei vielä ollenkaan”, Piri muistuttaa.

Pakkanen on omatoimisen puunkaatajan ja raivaajan paras ystävä. Juurikäävän itiöiden aiheuttamasta vaarasta ei ole haittaa, kun yölämpötila on alle nollan ja päivälämpötila alle viiden plusasteen.

Karut kasvupaikat ongelmallisimpia

Metsien terveyden näkökulmasta metsänomistajien kannattaa harkita, myykö karulla kasvupaikalla seisovan männikön kesähakkuuseen, Piri sanoo.

”Kantokäsittely kannattaa aina tehdä ja se on tehokas keino, mutta mikään torjuntamenetelmä ei ole sataprosenttinen.”

Juurikääpäitiöistä ei ole suurta vaaraa pakkasella, joten talvihakkuut ovat pääosin turvallisia. Kesähakkuuta kannattaa miettiä etenkin kuivilla ja kuivahkoilla kankailla, missä mänty on ainoa kannattava puulajivaihtoehto.

Juurikääpä on levinnyt halki eteläisen ja keskisen Suomen.

”Pohjoista levinneisyysrajaa ei tiedetä aivan tarkasti. Kokkola–Kajaani-linjalle asti männynjuurikääpä on jo melko yleinen.”

Koko latvus kuolee

Juurikäävän tartuttaman männyn latvus harventuu, neulaset ruskistuvat ja puu kuolee.

”Jos vain osa latvuksesta on muuttunut ruskeaksi ja kärsinyt, silloin ei ole kyseessä juurikääpä”, Piri sanoo.

Jos juurikääpämännyn ehtii kaataa ajoissa, se kelpaa vielä tukkipuuksi.

”Jos puu on ehtinyt kuivaa ja kuolla, sinistäjäsieni ja hyönteistuhot pilaavat nopeasti tukkiosuudenkin polttopuuksi.”

Juurikäävän poistoon männiköstä ei ole keinoa. Kantokäsittelyllä ehkäistään sienen leviämistä. Kantokäsittely kannattaa myös metsiköissä, joissa on jo juurikääpää.

”Puhtaat lehtimetsiköt sietävät juurikääpää hyvin, joten puulajin vaihto lehtipuuhun on ainoa keino päästä taudista eroon.”

Karu kasvupaikka voi olla ylitsepääsemätön ongelma, mutta jos puulajia ei vaihda, uudet taimet saavat tartunnan edellisen puusukupolven juuristoista.

Kantojen nosto poistaa paljon juurikääpätartuntaa levittävää puumateriaalia, mutta puhdistus ei ole täydellinen, sillä lahoa juurenpätkää jää maaperään väkisin.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat