Metsälehti Makasiinissa 3/2024 sekä Metsälehden verkkosivuilla toimittaja Mikko Riikilä kummastelee Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätöstä nostaa hirvitalousalueidensa jäävän hirvikannan tavoitetta. Nostolla varaudutaan maakunnan suurpetokantojen täysin hallitsemattomaan kasvuun lähivuosina.

Suojelujärjestöt ovat valittaneet Suomen riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksistä, joilla on menestyksekkäästi säädelty Keski-Suomenkin karhukantaa vuosien ajan. Oikeusasteet ovat torpanneet luvat ja karhujen metsästys on tehty mahdottomaksi ties kuinka pitkäksi ajaksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan aikuinen karhu tappaa noin seitsemän hirveä vuodessa. Sama organisaatio arvioi viime vuonna Keski-Suomen karhukannaksi 120-140 aikuista karhua. Pentuja on syntynyt ja syntyy vuosittain noin 30.

Susienkin metsästys on poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa täysin jumissa.

Pelkästään Keski-Suomen puolella eläviä susilaumoja ei Luken mukaan toistaiseksi ole. Lähivuosina on, koska susi on tehokas lisääntyjä ja levittäytyjä.

Maakunnan eteläosissa sudet tappavat hirviä merkittävästi jo nyt. Viiden yksilön susilauman saalistukseksi Luke on arvioinut 70-80 hirveä vuodessa.

Päätäntävallassaan olevien kolmen hirvitalousalueen tavoitekantaa riistaneuvosto korotti 0,2:lla ja se on seuraavat kolme vuotta 2,7-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Syynä on suurpetojen tulevina vuosina kasvava hirvien saalistus.

Keski-Suomen rajoilla joka puolella tavoite on suurempi, vain Etelä-Savossa pienempi. Esimerkiksi rajanaapurissa Pohjanmaalla yhden alueen tavoite on 3,2–4,0, Uudenmaan yhdellä hirvitalousalueella peräti 4–6 hirveä/1000 ha.

Hirvitalousalueen sisällä hirvet eivät jakaudu tasaisesti, kuten Korpilahden Ahvenusvuoren esimerkki osoittaa. Talvilaitumille hirvet vaeltavat kaukaakin, useimmiten vasta vuodenvaihteessa.

Hirvien aiheuttamat ja metsäkeskuksen arvioimat metsävahingot korvataan riistavahinkolain mukaan. Rahat korvauksiin kerätään hirvenmetsästäjiltä.

Viime vuonna Keski-Suomeen maksetut korvaukset 17 772 euroa olivat pienimmillään 39 vuoteen.

Vuosituhannen alussa metsätuhokorvaukset olivat toista luokkaa, esimerkiksi vuonna 2005 peräti 265 000 euroa. Noina vuosina Keski-Suomen talvehtiva hirvikantakin oli yli 7 000 yksilöä.

Viime vuoden jahdin jälkeen Keski-Suomen jääväksi hirvikannaksi metsästäjät arvioivat 4 170. Luonnonvarakeskuksen arvio on suurempi.

Taimistovahinkojen torjuntaan on olemassa tehokas syönninestoaine. Jutun mukaan metsästysseura tarjoutui levittämään ainetta myös Ahvenusvuoreen. Se ei sopinut maanomistajalle, mikä on vähintäänkin outoa.

Hirvien aiheuttamien liikennevahinkojenkin määrä oli viime vuonna aiempaa pienempi, 104. Siksi luonnonvarakeskuksen arviot kannan kasvusta herättävät ihmetystä ainakin riistaneuvostossa.

2000-luvun alussa kolarimäärä ylitti 200 vuodessa.

Toimittaja Riikilän mukaan riistaneuvostoissa maanomistajat on pienennetty sidosryhmän rooliin. Väite ei pidä paikkaansa ainakaan Keski-Suomessa, missä kaikki kuusi riistanhoitoyhdistysten valitsemaa jäsentä ovat metsänomistajia.

Sidosryhmäläisistäkin ainakin kolme on metsänomistajia.

Riistahallintolain valuvioista valittajien kannattaa muistaa, että pyyntilupien hakemisesta ja niiden käyttämisestä päättävät hirviä metsästävät seurat ja -seurueet. Ei riistaneuvostolla eikä sen puheenjohtajistolla ole asiassa päätäntävaltaa.

Tulevalle pyyntikaudelle Riistaneuvosto suosittaa pienentämään hirvikantaa. Luvanhakijat ovat tähän kiitettävästi reagoineet.

Ensi syksyn jahtiin Keski-Suomeen on haettu liki 3 000 hirvilupaa. Määrä on 200 enemmän kuin vuosi sitten. Luvilla voidaan kaataa 4 000 hirveä. Viime vuonna kaadettiin 2 800.

Keski-Suomen riistaneuvosto

Leo Houhala, puheenjohtaja

Reijo Vesterinen, varapuheenjohtaja

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.