Ruotsin metsäteollisuudella on ollut poikkeukselliset ajat. Inflaatio ja nousevat korot ovat jarruttaneet maan taloutta, ja rakentaminen on vähentynyt dramaattisesti. Heikko kruunu on kuitenkin auttanut maan vientiin suuntautunutta metsäteollisuutta. Se on pitänyt kysynnän ja tuotantomäärät korkealla, mutta sahatavaran masentavien hintojen takia monet sahat ovat tehneet tappiota. Yleensä sahat voivat matalasuhdanteessa laskea puusta maksamiaan hintoja mutta siitä huolimatta saada riittävästi raaka-ainetta. Nyt näin ei ole ollut.

Metsänomistajien into myydä puuta on laskenut voimakkaasti viime marraskuusta lähtien. Taustalla voi olla monta tekijää, mutta se on selvää, että metsiä on hakattu paljon kirjapainajatuhojen takia. Lisäksi moni metsänomistaja ennakoi puun hintojen nousevan edelleen ja on siksi odottavalla kannalla. Metsänomistajilla ei yleensä ole paljon lainaa, ja harva on taloudellisesti riippuvainen puukauppatuloista.

Vaikka sahat ovat nostaneet puun hintoja jo kaksi vuotta peräkkäin, on niiden siis entistä vaikeampi saada puuta. Tämän seurauksena sahat ovat epätoivoisesti laajentaneet ostoalueitaan yhä kauemmas tuotantolaitoksista. Ruotsissa tämä tarkoittaa sitä, että katseet suuntautuvat Norjaan ja eteläiset sahat laajentavat ostoalueitaan yhä pohjoisemmaksi.

Suomalaiset puunostajat etsiytyvät samaan aikaan yhä pidemmälle Ruotsiin. Kilpailutilanne on muuttunut dramaattisesti, eikä tilanteeseen näy helpotusta, sillä taloustilanteen ennakoidaan nyt paranevan ja sahatavaran hintojen nousevan. Jos puusta on pulaa matalasuhdanteessa, mikä on tilanne korkeasuhdanteessa? Varsinkin, kun monet tuotantokykyä parantavat investoinnit valmistuvat.

Arvio on, että pelkästään eteläisessä Ruotsissa pula tukkipuusta on muutaman vuoden kuluttua viisi miljoonaa kuutiometriä. Se lisää tuontia ja nostaa hintoja entisestään. Tämä vaikuttaa myös muihin Itämeren alueen maihin, mikä sekin lisää puupulaa entisestään. Metsät eivät riitä kaikkeen, vaan vain siihen, mikä koetaan arvokkaimmaksi. Se voi olla hiilen varastointia tai luonnon monimuotoisuuden suojaamista, mikä johtaa siihen, että sahojen ahdinko syvenee ja valttikortit ovat metsänomistajilla.

Kirjoittaja on ruotsalaisen puuta välittävän Treebula-verkkopalvelun talousjohtaja.

Käännös: Liina Kjellberg

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.