Kirjanpainajan valtaamien kuusten poistaminen metsästä vähentää ympärillä kasvavien kuusten kuolleisuutta. Tätä näkemystä vahvistaa Helsingin yliopistossa tehty maisteritutkielma.
”Vaikutus heikkenee kuitenkin ajan kuluessa”, sanoo tutkielman tehnyt Helmi Lilleberg.
Lilleberg selvitti tutkielmassaan, miten puuston kuolleisuus kehittyi Helsingin ja Tampereen kaupunkimetsissä vuosina 2018–2024. Helsingissä selvitettiin myös, miten kirjanpainajan valtaamien puiden poistaminen vaikutti kuolleiden puiden määrään.
Tutkimusalueina olivat Helsingin keskuspuisto ja Tampereen Kauppi-Niihaman kaupunkimetsä. Molemmat ovat noin 700 hehtaarin suuruisia, pääosin varttunutta kuusikkoa ja aktiivisessa virkistyskäytössä. Molemmilla alueilla on todettu kirjanpainajan esiintymiä.
Puuston kuolleisuuden kehitystä Lilleberg selvitti ilma- ja satelliittikuvien avulla. Kuolleisuudessa oli kuvien perusteella vuosittaista vaihtelua molemmilla tutkimusalueilla. Tampereella vaihtelu oli kuitenkin suurempaa. Helsingissä kuolleiden puiden määrä väheni, Tampereella se pääosin kasvoi.
”Vaihtelu selittyy todennäköisesti sillä, että alueet ovat erilaiset. Myös lämpötiloilla ja sademäärällä on vaikutusta”, Lilleberg arvioi.
Kuusikoiden pahin tuhohyönteinen
Kirjanpainaja on varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Se lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Runsaana esiintyessään kirjanpainaja voi päihittää myös hyväkuntoisten kuusten puolustuskyvyn.
Kirjanpainajan valtaamien puiden poistamisen vaikutusta Lilleberg selvitti vain Helsingin keskuspuistossa, sillä Kauppi-Niihaman kaupunkimetsässä kuoriaisen valtaamia puita ei tutkimusaikana poistettu.
Tutkielmassa ei selvitetty, onko kirjanpainajan valtaamien kuusten ympärillä kasvavien kuusten elinvoimaan vaikuttanut jokin muukin tekijä kuin kuoriaisen valtaamien puiden poistaminen.
”Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kirjanpainajapuiden poistaminen vähentää tuhoja, mutta myös muilla ympäristötekijöillä voi olla vaikutusta.”
Sitä, miksi kirjanpainajan valtaamien puiden poistamisen vaikutus heikkeni ajan kuluessa, tutkielmassa ei selvitetty. Lillebergin mukaan taustalla ovat todennäköisesti lämpötilan ja sademäärän vaihtelut sekä esimerkiksi kirjanpainajakannan luontainen vaihtelu.
Kaupunkimetsissä monia tavoitteita
Voidaanko tutkielman tuloksia soveltaa talousmetsissä?
”Yksittäisten kirjanpainajapuiden poistamisella voi olla vaikutusta talousmetsissäkin, mutta laajemmassa mittakaavassa menetelmä ei ehkä ole kovin tehokas. Jos metsä on pienialainen ja sinne pääsee helposti ja osaa kaataa puun turvallisesti, niin miksei”, Lilleberg sanoo.
Hän muistuttaa, että puut tulee poistaa metsästä oikeaan aikaan: alkukesästä ennen kuin uusi kirjanpainajasukupolvi ehtii poistua puiden kaarnan alta.
Lilleberg huomauttaa myös, että tutkielma on tehty kaupunkimetsissä. Siellä yksittäisten kirjanpainajien valtaamien puiden poistaminen on toimiva menetelmä, jos kirjanpainajatuhoja halutaan ehkäistä. Jos taas tavoitteena on monimuotoisuuden lisääminen, kirjanpainajapuiden poistaminen ei ehkä ole tarpeen.
”Kaupunkimetsien hoito on kompromissien summa. Siellä suurin käyttötarkoitus lienee virkistys, mutta myös monimuotoisuus- ja ilmastonäkökulmat täytyy huomioida. Virkistyskäytön yhteydessä metsien hoitoa ohjaavat turvallisuustekijät”, Lilleberg sanoo.
Lue myös
Miten Nastolan kuusituho on edennyt?
Metsätuhoilmoitukset liki tuplaantuneet – Hyönteistuhojen määrä laskenut
Robottidrooneja ja tekoälyä – Uusia menetelmiä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi
Uusi vitsaus uhkaa mäntyjä – ”Tästä aiheutuu jo merkittäviä tappioita”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Virkistysalueilla turvallisuuden pitäisi olla ensisijainen tavoite. Niillä liikkuu porukkaa, jotka eivät välttämättä ymmärrä, että kuollut puu saattaa helposti kaatua.
Onkohan missään tutkimusta, josta selviäisi haarukka, jossa kirjanpainajan tai muun tuhon tappamia puita kaatuu sen jälkeen, kun puu on kuollut.