Kohta on turvallisin hetki klapiliiterin siivoamiseen ­– näin vältät myyräkuumeen

Myyräkuume tarttuu metsämyyrän jätöksistä. Siivousajankohdalla voi vaikuttaa tautiriskiin.

Klapiliiteri kannattaa siivota alkukesästä, niin parhaiten välttää myyräkuumeen. (Kuva: Tiia Puukila)
Klapiliiteri kannattaa siivota alkukesästä, niin parhaiten välttää myyräkuumeen. (Kuva: Tiia Puukila)

Halkoliitereiden ja kesämökin siivouksessa saattaa altistaa itsensä huomaamattaan myyräkuumeelle. Tautiriskiä voi alentaa huomattavasti, jos valitsee siivouksen ajankohta oikein.

”Klapiliitereiden siivous kannattaa jättää alkukesään. Loppusyksy on pahinta aikaa. Missään nimessä ei kannata loppusyksyllä hakata halkoja sisällä”, ohjeistaa Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Heikki Henttonen.

Myyräkuume on metsämyyrän eritteistä leviävä Puumala-viruksen aiheuttama kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Tavallisimmin myyräkuume tarttuu hengittämällä metsämyyrän papanoiden tai virtsan saastuttamaa pölyä.

Myyrien määrä ja siten riski sairastua myyräkuumeeseen vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Alkukesästä myyrien määrä on alhaisin. Runsaimmin virusta kantavia myyriä on loka-joulukuussa.

Kylmien ilmojen tullen myyrät hakeutuvat sisätiloihin ja riski altistua virukselle kasvaa. Huoneenlämmössä virus säilyy tartuntakykyisenä kaksi viikkoa, kylmässä huomattavasti pidempään.

Sekä viruksen säilyvyys että myyrien määrä puoltavat siirtämään polttopuuliiterin suursiivousta kesään.

”Vaikka liiterissä ei näkyisi yhtään eläintä, on siellä voinut viikko pari sitten myyrä kulkea ja virusta voi olla. Juhannuksen alku, heinäkuun alkupuoli voi olla kaikista turvallisinta aikaa. Virusta kantavia myyriä on vähän ja lämpimässä virus säilyy huonommin. Kesäloman voi aloittaa liiterin siivouksella, jos se on pakko tehdä”, Henttonen sanoo.

Vältä pöllyttämistä

Sen sijaan kesämökin siivousta talven jäljiltä pystyy harvoin siirtämään juhannukseen asti. Siivotessa tulee välttää pölyn pöllyttämistä ilmaan. Pölynimuria tai harjaa ei pidä käyttää varsinkaan, jos myyristä on jälkiä, vaan pyyhkiä pinnat märällä rätillä. Myös suojakäsineitä ja suodattavaa FFP3-hengistyssuojanta kannattaa käyttää.

Sängystä voi löytyä yllätys, sillä myyrät tekevät mielellään petivaatteisiin ja tyynyjen alle pesiä.

”Petivaatteita ei pidä viedä ulos ja pudistella. Siitähän se pöly leviää. Minä käärisin ne varovaisesti kasaan ja veisin kuumaan saunaan pariksi tunniksi. Vasta sen jälkeen pistäisin ne pyykkiin”, Henttonen vinkkaa.

Myyrätutkija itse varautuu myyrien tuloon jo syksyllä. Henttosella on kymmenkunta hiirenloukkua viritettynä. Näin myyrät eivät pääse juoksentelemaan ja levittämään virusta. Loukkuun kuolleesta metsämyyrästä virusta ei saa.

Korkea myyräkanta lisää riskiä

Myyrien määrä vaihtelee vuosittain. Runsas metsämyyräkanta lisää riskiä sairastua myyräkuumeeseen.

Viime vuonna Luonnonvarakeskuksen myyräseurannassa myyräkannat olivat pääosin maltilliset tai kohtalaiset. Kohtalaisen runsaasti metsämyyriä havaittiin keskisessä Etelä-Suomessa. Myyräkanta on voinut romahtaa talven aikana, joten viime syksyn myyrätilanteesta ei pysty suoraan vetämään johtopäätöksiä tälle vuodelle.

Luken myyräkantojen kevätseuranta on parhaillaan käynnissä.

”Itä-Suomessa metsämyyrää on jonkin verran”, Henttonen arvioi ensimmäisiä pyyntituloksia.

Eniten tartuntoja loppuvuodesta

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa myyräkuumetapausten määrää Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myyräkuumetapauksia on tilastoitu enimmillään hieman alle 1 700 tapausta. Viime vuonna tapauksia oli alle kuusisataa. Eniten myyräkuumetta väkilukuun suhteutettuna tilastoidaan Savon ja Kainuun alueilla.

THL:n seurantaan tilastoituvat tapaukset ovat henkilöiltä, jotka ovat hakeutuneet terveydenhuoltoon ja verestä on löydetty Puumala-viruksen vasta-aineita.

Tänä vuonna toukokuun puoliväliin mennessä myyräkuumetapauksia on rekisteröity runsaat 180, niistä suurin osa tammikuulta. Määrä on THL:n erityisasiantuntija Liina Voutilaisen mukaan tavanomainen. Suurimmat tapausmäärät vuosittain tilastoidaan marras-, joulu- ja tammikuussa.

Myös Voutilainen suosittelee liiterien siivousta alkukesästä.

”Meidän tilastoista ei näy tartuntapiikkiä mökkikauden alun aikoihin. Suurin tartuntariski on talvella. Silloin sisätiloissa eniten on tuoreita jätöksiä”, Voutilainen summaa.

– Myyräkuumeen itämisaika on 2–4 viikkoa.

– Oireita ovat korkea kuume ilman hengitystieoireita, päänsärky, lihassärky, pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkipu.

– Voi oireilla virtsamäärän vähenemisellä, näköhäiriöillä ja harvinaisissa tapauksissa verenvuoto-oireilla.

– Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkehoitoa. On tärkeää huolehtia nesteytyksestä sekä kipujen hoidosta.

– Tulehduskipulääkkeet rasittavat munuaisia, jotka ovat myyräkuumeessa muutenkin kovilla. Tämän takia suositellaan muita särkylääkkeitä.

– Jos on korkea kuume ilman selvää selitystä, on syytä aina hakeutua lääkäriin.

– Merkittävä osa sairastaa taudin oireetta tai lieväoireisena. Keinomunuaishoitoon eli dialyysiin joudutaan turvautumaan noin 1–5 prosentissa tapauksista.

– Kerran saatu tartunta todennäköisesti suojaa uudelta tartunnalta.

Lähde: THL

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat