Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa metsänomistajan ja puunostajan luonnonsuojelurikoksesta. Syynä oli liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen avohakkuulla Luhangassa Keski-Suomessa vuonna 2021.
Metsänomistajalle tuomio tiesi yli 30 000 euron laskua, sillä hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle rikoksella saavutettu taloudellinen hyöty. Liito-oravan suojelemiseksi hakkaamatta olisi pitänyt säästää vähintään kolme hehtaaria metsää, jonka hakkuutuloksi oikeus arvioi hieman päälle 60 000 euroa. Kohtuullistamisen jälkeen metsänomistaja velvoitettiin tilittämään puukauppatulosta puolet.
Metsänomistaja ja puunostaja saivat myös reilun tuhannen euron sakkorangaistukset ja joutuvat korvaamaan oikeudenkäyntikuluja.
Metsänomistaja kertoo valittavansa käräjäoikeuden päätöksestä.
”Tämä lähtee hoviin. Minä en ole osallinen siihen millään lailla. Omasta mielestäni olen syytön.”
Hakkuun tarkempi rajaaminen jäi tekemättä
Hakkuusta tehtiin metsänkäyttöilmoitus alkuvuonna 2021. Ely-keskus ilmoitti metsänomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle, että alueella on laaja liito-oravan elinalue.
Ely-keskus lähetti asianosaisille kartan liito-oravahavainnoista. Liito-oravahavainnoista lähetettyä karttaa ei kuitenkaan ollut käräjäoikeuden mukaan tarkoitettu ohjeeksi puiden hakkaamista varten, vaan samalla viranomainen oli ohjeistanut, että myöhemmin keväällä on tehtävä hakkuun tarkempi rajaaminen liito-orava-alueen määrittämiseksi.
Ohjeista huolimatta hakkuut aloitettiin huhtikuussa ennen liito-orava elinalueen tarkempaa rajaamista.
Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja levähtämiseen käytettävien puiden kaatamista. Hävittämistä voi olla myös tilanne, jossa kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan.
Myrsky kaatoi säästettyjä puita
Metsänomistaja myi liito-oravametsän hakkuuoikeuden metsäyhtiölle, joka vastasi myös hakkuun suunnittelusta. Silti käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että maanomistaja on vastuussa kiinteistöllään tapahtuvista hakkuista.
Metsänomistaja ei ollut osallistunut hakkuukuvioiden suunnitteluun, mutta oli tullut maastoon mukaan merkitsemään puita. Tällöin oli selvinnyt, että kyseessä olivat liito-oravan vuoksi säästettävät puut.
”En minä näistä tiedä hevonhelvettiä. Ihan älyttömiä rahoja vaaditaan”, metsänomistaja sanoo.
Tilannetta sotki se, että alueella oli hakkuiden jälkeen kesällä 2021 myrsky, joka kaatoi säästettyjä puita.
”Kaatuneet haavat on käyty keräämässä pois jonkun muun kuin meidän toimesta. Tämä on käsityksemme mukaan vaikuttanut olennaisesti leimikon tilaan”, kerrotaan hakkuun tehneen Metsä Groupin viestinnästä.
Metsänomistajan mukaan hän oli kysynyt ely-keskukselta luvan tuulenkaatojen korjuuseen.
”Metsä Group siinä on virheen tehnyt enkä minä. Tämä on oikeustajua vastaan”, metsänomistaja sanoo.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kesän aikana tapahtuneet myrskyt eivät muuttaneet tilannetta merkittävästi. Liito-oravan elinolot oli hävitetty jo huhtikuun hakkuissa.
Hakkuuoikeuden luovutus ei ole käsien pesu
Metsä Groupin mukaan tilanteessa on tehty virhe siinä, että korjuun on annettu käynnistyä ennen kuin viranomaisen tarkempaa ohjeistusta on toteutettu. Tämä on vastoin yhtiön omia ohjeita.
Metsänomistaja kertoi käräjäoikeudessa, ettei hän ollut lukenut liito-oravahavainnoista hänelle lähetettyjä sähköposteja. Käräjäoikeuden mukaan metsänomistajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että hän seuraa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettuun osoitteeseen saapuvia viestejä.
”Puukauppasopimuksissa yleinen lähtökohta on, että hakkuuoikeuden haltija on velvollinen suorittamaan hakkuun lakien ja määräysten mukaisesti”, kertoo MTK:n metsäasioista vastaava juristi Laura Harjunpää.
Harjunpää kommentoi liito-oravatapausta yleisellä tasolla. Hänen mukaansa tilanteessa oleellista on rikosoikeudellisen vastuun määräytyminen. Merkityksellisiä seikkoja ovat tietoisuus ja aktiivinen toiminta.
”Jos maanomistaja on tietoinen liito-oravahavainnoista ja viranomaisen liito-oravaohjeista, tulee hänen osaltaan pyrkiä huolehtimaan lain ja ohjeiden noudattamisesta. Tietämättömyyteen vetoaminen ei tällaisessa tilanteessa poista maanomistajan rikosoikeudellista vastuuta”, Harjunpää kertoo.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään