Henkilöstöön ja sidosryhmiin tutustumista, museoalan opiskelua, kokoelmiin perehtymistä… Tekemistä Punkaharjulla sijaitsevan metsämuseo Luston uudella johtajalla Pekka Äänismaalla on ollut ensimmäisinä viikkoinaan vähintään riittävästi.
Muutos vaikuttaa äkkiseltään suurelta: Saarijärvelle jäivät vaimo, lukioikäinen poika, talo ja työ Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin johtajana. Nyt Äänismaa asuu viikot Savonlinnassa ja ajelee perheensä luo viikonloppuisin.
”Onhan tämä melkoinen muutos. Uudessa työssä on silti paljon yhteneväisyyttä entisen kanssa. Molemmat ovat asiantuntijaorganisaatioita ja oppimispaikkoja, sijaitsevat maaseudulla, ja molemmissa kerätään ulkopuolista rahoitusta”, 44-vuotias metsänhoitaja luettelee.
Lusto oli Savonlinnassa syntyneelle Äänismaalle tuttu ja mieluinen vierailukohde jo entuudestaan, joten hän päätti hakea keväällä avautunutta johtajanpaikkaa.
”Täällä on kokenut ja osaava henkilöstö, joten olen tässä orkesterinjohtajana.”
Äänismaa pääsee aloittamaan urakkansa mukavassa kasvusuhdanteessa: Luston kävijämäärä on noussut vuoden aikana yli 20 prosenttia. Venäläisten ja saksalaisten turistien lisäksi erityisesti ranskalaiset ovat löytäneet suomalaisessa kansallismaisemassa sijaitsevan metsämuseon.
”Vladimir Putinin kesäinen vierailu Punkaharjulla lisäsi varmasti huomiota ainakin venäläisten keskuudessa.”
Moneen on revettävä
Tiukin rypistys Luston tuoreella johtajalla on vielä edessä: valtakunnallinen erikoismuseo tarvitsee uuden strategian – ja sitä myötä lisää rahaa.
Monenlaisia toiveita ja vaatimuksia on ilmassa, ja ensi vuoden alkuun mennessä lukemattomista vaihtoehdoista pitäisi osata seuloa ne Lustolle parhaat.
”Museolta vaaditaan nykyään kaikenlaista. Pitää olla tietokeskus ja hyvinvointikohde, toimintaa lapsille ja nuorille, ja lisäksi pitäisi hoitaa kulttuuriperinnön vaaliminen ja olla mukana digimaailmassa.”
Uuden johtajan suunnitelmissa Lusto on jatkossa paitsi kulttuuri- ja matkailukohde, myös yhteiskunnallinen vaikuttamiskanava ja metsäalan keskustelufoorumi.
”Kun puhutaan esimerkiksi metsien eri käyttömuotojen hyväksyttävyydestä, alan eri toimijat ovat välillä olleet omissa poteroissaan. Meidän tarjoama kulttuurillinen ja pidemmän aikavälin näkökulma voisi olla lähestymistapa, joka auttaa keskustelua eteenpäin.”
Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 18/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.