Hausjärvellä asuvan metsänomistaja Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkolan metsään Tuusulan Saksankalliolle on hiljattain ilmestynyt vankkatekoinen laavurakennelma, jota varten on kaadettu luvatta järeitä puita.
”Kyseessä ei ole edes ensimmäinen luvaton rakennus metsässäni. Aiempaan rakennukseen oli käytetty ponttilautaakin, ja siellä oli kamina, mutta sittemmin rakennus paloi”, Winqvist-Jaakkola kertoo.
Winqvist-Jaakkolan noin 15 hehtaarin metsätila sijaitsee aivan asutuksen tuntumassa. Alue onkin suosittua ulkoilumaastoa. Pysyvien rakennelmien tekeminen toisen maalle on kuitenkin kiellettyä.
”Jokaisenoikeudet eivät oikeuta rakentamaan kiinteitä rakenteita, saati kaatamaan tai keräämään tässä määrin puuta toisen omistamalta kiinteistöltä”, sanoo MTK:n juristi Laura Harjunpää.
Harjunpään mukaan jokaisenoikeuksien hyödyntämisellä on kaksi perusedellytystä: toiminnan tulee olla tilapäistä tai satunnaista, eikä oikeuden käyttämisestä saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle tai luonnolle.
”Nämä edellytykset eivät tässä tapauksessa täyty. Laavulla vaikuttaisi kuvan perusteella olevan myös jonkinlainen nuotiopaikka, mutta avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Tältäkin osin toiminta ylittää jokaisenoikeuksien rajan.”
Rikosilmoituksesta tuskin hyötyä
Winqvist-Jaakkola on tuskastunut tilanteeseen, johon on vaikea keksiä pysyvää ratkaisua.
”Metsänhoitotyötkin jäävät tekemättä, sillä en halua mennä palstalle tai lähettää sinne metsureita, kun vastassa voi olla kymmenenkin henkilön porukka.”
Harjunpään mukaan metsänomistaja voi tehdä tällaisessa tilanteessa rikosilmoituksen poliisille.
”Mikäli toiminnasta aiheutuu vähäistä merkittävämpää haittaa, voi esimerkiksi hallinnanloukkauksen tunnusmerkistö täyttyä. Toisaalta tekijää voi olla vaikeaa saada kiinni, joten on varmaan aika pienet todennäköisyydet sille, että asia tätä kautta ratkeaa.”
Winqvist-Jaakkola on harkinnut rikosilmoituksen tekemistä, mutta tiedostaa prosessin olevan raskas, eikä se välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.
”Siksi en ole jaksanut ryhtyä siihen. Eräät kansalaiset menevät metsään mielenterveyttään hoitamaan, mutta minä metsänomistajana tällaisten roskausilmiöiden myötä olen menettämässä mielenrauhani. Nyt olen varautunut lähinnä palovakuutuksella, koska tulipalon riski on iso.”
Harjunpää suosittelee joka tapauksessa vastaavissa tilanteissa tekemään rakennelmien käyttäjille selväksi, että he ovat luvattomalla asialla.
”Mikäli metsänomistaja ei tee mitään, voidaan jollain aikavälillä tulkita, että hän on niin sanotusti hiljaisesti hyväksynyt tilanteen ja siten laavun olemassaololle ja sen käytölle katsotaan jatkossa olevan maanomistajan hyväksyntä.”
Metsänomistajalla oikeus purkaa rakennukset
Harjunpään mukaan metsänomistaja voi ensivaiheessa esimerkiksi jättää paikalle lapun, jossa kerrotaan, ettei rakennukselle ja sen käytölle ole maanomistajan lupaa. Tekijälle voi myös antaa määräajan, johon mennessä rakennukset on purettava ja alue siivottava.
”Mikäli tämä ei auta, on maanomistajalla ilman muuta oikeus purkaa tällainen luvaton rakennelma maaltaan.”
Maanomistajalla on myös oikeus saada vahingonkorvausta vahingoista, joita alueella on mahdollisesti aiheutettu.
”Toki korvausten vaatiminen edellyttäisi, että tekijä on edes jollain tasolla tiedossa”, huomauttaa Harjunpää.
Metsänomistajan on myös syytä käyttää tervettä harkintaa puuttuessaan luvattomaan toimintaan. Pahimmillaan rakennelmiin tai hylättyihin autoihin voi liittyä rikollista toimintaa.
Autonraadot ja roskaaminen yleisiä ongelmia
Etenkin teiden varsilla tai taajamien läheisyydessä sijaitseville metsätiloille hylätään usein monenlaista romua. Maanomistajan kannalta tämä on erittäin ongelmallista, sillä ympäristöhaittojen lisäksi metsänomistaja voi joutua siivoamaan alueen omalla kustannuksellaan.
”Jos alue alkaa näyttää kovin roskaiselta, voi potentiaalisesti käydä jopa niin, että jossain vaiheessa kunnan ympäristösuojeluviranomainen määrää jätelain nojalla alueelle siivoamisvelvollisuuden. Riskinä tällöin on, että kustannukset siivoamisesta jäävät maanomistajalle”, juristi Laura Harjunpää sanoo.
Toimi ajoissa
Jos metsässä on luvattomia rakennuksia tai muuta toimintaa, asiaan kannattaa reagoida, jotta toiminnalle ei jatkossa katsota olevan maanomistajan hiljaista hyväksyntää.
Poliisille voi asiasta tehdä rikosilmoituksen.
Ensisijaisesti kannattaa yrittää velvoittaa laavun tekijät rakennelmien purkamiseen ja alueen siistimiseen, mutta viime kädessä maanomistaja voi tehdä tämän itse.
Maanomistaja on oikeutettu vahingonkorvauksiin aiheutuneesta vahingosta, mutta korvausten saaminen edellyttää tekijöiden kiinnisaamista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ei mitään lippuja ei lappuja, vaan riistakamera kuvaamaan riittävästi naamoja, josta painavaa todistetta tarvittaessa käräjille.
Mo:n ei pidä alistua ottamaan näistä korvausvelvollisuutta.