Valtaosa metsäammattilaisesta on sitä mieltä, ettei median uutisoinnista saa realistista kuvaa suurpetojen määristä. Eniten vinoumaa on susiuutisoinnissa. Eri mieltä metsäammattilaiset ovat siitä, vähätelläänkö vai suurennellaanko mediassa petoriskiä.
”Susien määrää tietoisesti vähätellään.”
”Suurpetoja demonisoidaan mielestäni liikaa.”
Tulokset selviävät Metsäalan Asiantuntijat ry:n eli Meton jäsenilleen alkuvuodesta tekemästä kyselystä. 80 prosenttia kyselyyn vastanneesta metsäammattilaisista piti suurpetouutisointia epärealistisena. Sama osuus vastaajista myös liikkuu metsissä työnsä puolesta vähintään kerran viikossa.
Kommenttivastauksia kirjoittaneista metsäammattilaisista noin puolet on sitä mieltä, että suurpedoista etenkin susien määrää vähätellään ja vääristellään.
”Riskeistä en tiedä, mutta ainakin omalla alueella susia on paljon enemmän, kuin mitä media antaa ymmärtää ja näyttää, että kanta on kasvamassa edelleen.”
”Susien määrää väheksytään mediassa ja luonnonsuojelupiireissä, niitä on hurjasti enemmän.”
Susiriskin vähättely ja metsästäjien syyllistäminen korostuvat ainakin osin valtamedioissa.
”Uutisoinnissa ei anneta todenperäistä kuvaa. Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen loppuminen tulee tulevaisuudessa lisäämään vaarallisia kohtaamisia luonnossa. Metsästyksen loppuminen myös varmasti vähentää petojen ihmisarkuutta.”
”Susimäärää vähennettävä merkittävästi. Haittaa koiraharrastuksia ja sitä kautta lisää ahdistuneisuutta ja yksinäisyyttä.”
”Media antaa kuvan, että kehä 3:n ulkopuolella sudet raatelevat välittömästi”
Iso joukko metsäammattilaisista on kuitenkin susiasiassa täysin vastakkaista mieltä. Heidän mukaansa uutiset liioittelevat susien määrää ja lietsovat turhaa petopelkoa.
”Media sensaatiohakuisuudessaan antaa sellaisen kuvan, että kehä 3:n ulkopuolella sudet raatelevat välittömästi kaikki ovestaan ulos uskaltautuvat.”
”Alueellisia ongelmia on ilmennyt, mutta niitä ei voi yleistää valtakunnan tasolle. Pedot kuuluvat luontoon osana kokonaisuutta.”
Osa metsäammattilaisista on tunnistanut uutisoinnin kahtiajaon. He ovat huolissaan siitä, kuinka vaikeaa petoasioista on saada luotettavaa tietoa.
Keskusteluun kaivataan lisää puolueettomia tutkimukseen perustuvia kommentteja.
”Susista ei tunnu kukaan tietävän paljon niitä on. Toinen taho sanoo, että todella vähän susia, toinen taho kertoo, että todella paljon. Tähän olisi hyvä saada joku puolueeton tieto.”
”Ääripäät korostuvat liikaa: uhkaava verenhimoinen peto vs. tiukka suojelu.”
”Suurpetojen määrää arvioitaessa tulisi nojautua tutkittuun tietoon, ei ”Esson baarin” hevosmiesten tietotoimistoon.”
Kanta-arvioita ei uskota
Joidenkin metsäammattilaisten mielissä elää vahvana mielikuva mitään tietämättömästä kaupunkilaismediasta. Tai ainakaan media ei tunnu kertovan näiden metsäammattilaisten omaa mielipidettä tukevaa tietoa.
”Mediassa pääsevät liikaa ääneen kaupunkilaiset ja toimittajat, jotka eivät tiedä asioista mitään.”
”Kehäkolmosen sisäpuolelta tai kerrostalon 6. kerroksesta on helppo huudella, että petoja ei ole riittävästi ja ei niistä ole harmia, ne on niin söpöjä.”
Kritiikkiä saavat osakseen myös suurpetomääristä tehdyt kanta-arviot.
”Kanta-arviot aivan alakantissa.”
”Olen ainakin Päijät-Hämeen kohdalla hieman kannan arvioinnin määristä eri mieltä. Uskoisin niiden olevan pienempiä, kuin mitä noin yleisesti annetaan ymmärtää.”
”Luken kanta-arviot ihan huuhaata, todellisuudessa kaikkia yksilöitä on paljon enemmän kuin Luken tilastot kertovat. Sen näkee jo ihan vain menemällä metsään.”
Meton tekemään kyselyyn vastasi vajaat 800 metsäammattilaista, joista suurin osa työskentelee metsänhoitoyhdistysten tai metsäteollisuuden palveluksessa. Kursiivilla juttuun merkityt kohdat ovat kyselyyn vastanneiden metsäammattilaisten kirjoittamia kommentteja.
Petomääriä vähätellään
”Susiasioissa varsinkin valtamedioissa asiaa hyssytellään.”
”Media on selkeästi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä vastaan.”
”Median uutisointi on hyvin pitkälti metsästäjiä syyllistävää ja tilannetta vähättelevä.”
”Uskon, että uutisointi ja tilastot vähättelevät susien määrää.”
”Hankalaa tulee muutamassa vuodessa varsinkin suurpetojen kanssa karjankasvattajille ja sivupaikkojen asujille.”
Petoriskiä suurennellaan
”Kohtaamiset harvinaisempia kuin media antaa ymmärtää.”
”Liioitellaan määriä ja perustellaan sillä kaatolupia.”
”Mikäli metsästäjät suhtautuisivat hirvi- ja kauriskantojen vähentämiseen samalla tavoin muiden petoeläinten jahtaamiseen, voisin uskoakin heidän kanta-arvioitaan.”
”Media liioittelee suuresti esim. susivahinkoja. Yksittäiset koiravahingot nostetaan ylisuurilla otsikoilla uutisointiin.”
Liikaa ääripäiden huutelua, liian vähän luotettavaa tietoa
”Osa mediasta kertoo faktoja ja osa liioittelee tai vähättelee tilannetta.”
”Erityisesti susikeskustelu on ajoittain tunteisiin menevää, oikeastaan sekä puolesta- että vastaan-kannoissa.”
”Jyrkät näkemykset uutisoidaan, arkielämä ei ole uutinen.”
”Uutisointi on niin vaihtelevaa suurpetojen osalta, etten pysty tähän sanomaan juuta taikka jaata.”
”Uutisointi on vahvasti polarisoitunutta, vaikea saada itselle luotettavaa kuvaa asiasta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Viranomaisten tiedot eivät tietenkään ole täydellisiä, mutta ne ovat parasta käytettävissä olevaa tietoa. Mitään todellista perustetta tutkimustiedon kyseenalaistamiseen susikeskustelussa ei kaikkina näinä vuosina ole tullut esiin.
Aika surullista on nähdä, että luottamus tietoon näyttää olevan riippuvaista siitä, miellyttääkö tieto vai ei.