Sahat myös säästökassoja – ovatko rahat turvassa ja täyttyvätkö lain ehdot?

Muutamat sahayritykset tarjoavat puukaupparahoille sijoitustilejä.

Koskisen Oyj:n Koskiraha, Versowoodin Versotili, Westaksen Tukkitili, Junnikkalan Growing Strong.

Eri nimiä, mutta suurin piirtein sama tuote.

Muutamat sahayritykset tarjoa­vat maksamilleen puukaupparahoille määräaikaista sijoitusmahdollisuutta, samaan tapaan kuin metsäyhtiöt. Stora Ensolla on Tähtitili, Metsäliitolla mutkikkaampana sijoitustuotteena lisäosuudet. UPM puolestaan ohjaa sijoitushaluiset puunmyyjät kumppanilleen eli ruotsalaiselle arvopaperivälittäjä Nordnetille.

Osa tilistä jää taloon

Tällä hetkellä korkeimman, 4,5 prosentin koron tarjoaa Westas. Minimisumma on 3 000 euroa, ja sijoitus on määräaikainen puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

”Lähinnä se on palvelu metsänomistajille, jotka haluavat miettiä metsärahojensa käyttöä”, toimitusjohtaja Pekka Kopra sanoo.

”Kyllä metsänomistajat mahdollisuutta käyttävät, rahaa on koko ajan tulossa ja lähdössä.”

Westaksella sijoitukset ovat pysyneet kahden ja neljän miljoonan euron välillä, mikä on 5­–10 prosenttia yksityisille metsänomistajille vuodessa maksetuista puukaupparahoista.

”Ilmankin pärjättäisiin, mutta tarjouskilpailuissa ollaan samalla viivalla integraattien kanssa. Ja kun korot olivat nollassa, niin tili tarjosi hyvänkin tuoton.”

Tosiasiallinen seuraus on myös, että sijoitustileillä isot sahayritykset ottavat kaulaa pienempiin.

Yritysrahoitusta kyllä myös

Sijoitukset ovat myös rahoitusta yritykselle, mutta Kopran mukaan ”se ei ole tässä se juttu”.

”Ollaan tarkkoja, että suuruusluokka taseessa pysyy sopivana ja että aina pystymme maksamaan sijoitukset pois.”

Kirjanpidossa sijoitukset kirjataan pidennettyinä puukauppamaksuina, joille maksetaan maksuajan korkoa. Korko on suhteutettu yleiseen korkotasoon ja yrityksen saaman lainarahan hintaan.

”Muu rahoitus maksaisi suurin piirtein saman.”

Valvojaviranomaiselle uutta

Finanssivalvonta on viranomainen, joka valvoo luottolaitoslainsäädännön noudattamista. Toiminta, jossa lainataan rahaa ihmisiltä ammattimaisesti, on säädeltyä luottolaitostoimintaa.

”Sahayrityksiä emme ole aikaisemmin havainneet ja tulemme analysoimaan niitä tarkemmin”, toimistopäällikkö Berndt Herts­berg sanoo.

Sahojen tilit tulivat Finanssivalvonnan tietoon tämän Metsälehden jutun myötä, mutta olisivat osuneet valvontatutkaan joka tapauksessa joskus.

”Yritystoimintaan liittyy innovatiivinen elementti, joten tässä ei sinänsä ajatuksena ole uutta.”

Sääntö ja poikkeuksia

Vain pankki saa otto- ja antolainata rahaa yleisöltä. Toimintaa, jossa pelkästään hankitaan rahaa yleisöltä mutta ei lainata yleisölle, saa tietyin edellytyksin harjoittaa ilman pankkitoimilupaa.

”Tulkinnanvaraista on myös, milloin kohderyhmä on niin laaja, että se täyttää yleisön käsitteen. Oma asiakaskunta ei ehkä käsitettä täytä, ainakaan jos se on kovin pieni.”

Toinen edellytys on, että hankittavat rahat eivät saa olla vaadittaessa takaisinmaksettavia. Sijoitusten tulee olla määräaikaisia tai irtisanomisajan yli 30 päivää.

”Jos edellytykset täyttyvät, niin toimijoille on säädetty tiedonantovelvollisuus. Tilinpäätöstiedot pitää julkistaa, samoin osavuositietoja.”

Osavuositulosten osalta listautumattomat sahayritykset voivat joutua muuttamaan käytäntöjään.

Luottolaitostoimilupaan liittyy vakavaraisuusvaatimuksia.

”Kun sahoilla ei sitä ole, niin rahat eivät ole niin turvassa kuin luvanvaraisissa rahoituslaitoksissa.”

Kommentit (6)

  1. Panu

    4,5% korko sisältää jo vähän riskilisää. Talletustakuulla ei saa yhtä hyvää korkoa.

  2. Inflaatio on yli 6 %. Ei 4,5%:n korko säilytä edes rahan arvoa.

  3. Panu

    Inflaatio Suomessa tammikuussa 3,3% Tilastokeskuksen mukaan ja luokkaa 1% Eurostatin mukaan.

  4. Viime ja sitä edellisenä vuonna se oli 6,5-9%

  5. ensolta saa 5% tähtitilillä

  6. jpjulku

    Puuki, eihän jutussa kukaan väittänytkään, että puukauppatilit olisivat parin viime vuoden poikkeuksellisessa inflaatiotilanteessa tarjonneet (hyvää) reaalituottoa. Olennaisempaa on se, etteivät suurimmat pankit taida käyttötileille kummoista korkoa maksaa, mille puukauppatilit ovat hyvä vaihtoehto.
    Muutoin artikkelissa menee minun mielestä puurot ja vellit sekaisin. Olennaista on, että rahojen jääminen metsäfirman hallintaan perustuu puukauppaan. Tuskin mikään metsäfirma ottaa talletuksia vastaan ilman, että taustalla on puukauppa. Silloin mentäisiin ihan eri sääntelyn piiriin. Nyt on vaan kyse puukaupparahan aikataulusta. Asiaan voi vaikuttaa sekin, että useimmiten myyjänä on Y-tunnuksellinen taho, toisin sanoen elinkeinonharjoittaja. Kuluttajansuoja-aspekti jää puuttumaan. Riskinäkökulmasta puun myyjälle kyse on avoimesta vastapuoliriskistä. Jos puun ostaja menee nurin, on turha kysellä talletussuojan perään.
    Sen verran Kopran Pekkakin laskettelee jutussa satua, ettei suomalainen sahayhtiö todellakaan saa rahoitusta 4,5 % hinnalla tällä hetkellä.

Puukauppa Puukauppa