Suomen metsäkeskus on ryhtynyt valvomaan taimikon ja nuoren metsän hoidon tukikohteita satelliittikuvien avulla. Tavoitteena on valvoa entistä tarkemmin, että tukea maksetaan vain sellaisille kohteille, joilla tuen saamisen ehdot täyttyvät.
Metsänomistaja voi saada Metsäkeskuksen myöntämää taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tukea muun muassa taimikon varhaisperkaukseen, taimikon harvennukseen ja nuoren metsän harvennukseen. Tuen myöntämisen ehtona on, että hoitotyöt on tehty niin, ettei alueella tarvitse tehdä samantyyppisiä töitä seuraavaan viiteen vuoteen.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan hoitotöiden tekemisen jälkeen. Metsäkeskus tarkastaa tukikohteita sekä ennen tuen myöntämistä että tuen myöntämisen jälkeen.
”Taimikon ja nuoren metsän tukikohteista tarkastetaan maastossa vähintään 4,5 prosenttia”, kertoo Metsäkeskuksen valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen.
Tähän asti taimikon ja nuoren metsän hoidon tukikohteiden tarkastaminen on perustunut pitkälti satunnaisotantaan ja tukihakemusten käsittelijöiden arvioihin. Satelliittikuvien avulla tarkastuksia voidaan kohdentaa sellaisiin kohteisiin, jotka näyttävät kuvissa siltä, että hoitotyötä ei ole tehty tai se on tehty puutteellisesti.
Satelliittiaineisto, jota tarkastuksissa hyödynnetään, on sama, jota käytetään hakkuiden valvonnassa. Hakkuiden osalta Metsäkeskus valvoo muun muassa, onko hakkuista tehty metsänkäyttöilmoitus ja onko hakkuut rajattu metsänkäyttöilmoitusten mukaisesti.
Takaisinperintä ei poikkeuksellista
Jos Metsäkeskukseen lähetetyssä metka-tukihakemuksessa ilmoitettua työtä ei ole tehty tai se on tehty puutteellisesti, on Metsäkeskuksella oikeus periä tuki takaisin. Metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel kertoo, että tukien takaisinperintä ei ole mitenkään poikkeuksellista.
”Taimikon ja nuoren metsän hoidon osalta on hyvä muistaa, että esimerkiksi ensiharvennuskohteen pelkkään ennakkoraivaukseen ei saa tukea, koska hoitotyössä tulee poistaa kasvatettavan puuston kasvua haittaavaa puustoa”, hän sanoo.
Tyypillistä on Salokanteleen mukaan myös se, että metsänomistaja ei malta harventaa taimikkoa tai nuorta metsää metsänhoidon suositusten mukaisiin määriin, vaan puusto jää turhan tiheäksi.
Jos maastotarkastuksessa havaitaan vähäisiä, helposti korjattavissa olevia puutteita, annetaan metsänomistajalle mahdollisuus korjata tilanne. Tämä käytäntö oli Salokanteleen mukaan voimassa jo kemera-tuen aikana.
Maastotarkastuksia tehdään varsinkin toukokuun ja syyskuun välisenä aikana, mutta erityisesti eteläisessä Suomessa niitä pystytään tekemään lumitilanteesta riippuen ympäri vuoden. Metsänomistajalle kerrotaan tarkastuksesta etukäteen, ja tämä voi halutessaan olla mukana tarkastuskäynnillä.
Kaikkien tukilajien käyttöä valvotaan
Metsäkeskus valvoo myös muuhun kuin taimikon ja nuoren metsän hoitoon myönnettävien tukien käyttöä. Tukia peritään Salokanteleen mukaan takaisin suunnilleen yhtä paljon kaikista työlajeista.
”Kun tuki maksetaan, kohteelle muodostuu hoito- ja kunnossapitovelvoite. Tuen voi menettää esimerkiksi, jos tukikohde otetaan muuhun kuin metsätalouden käyttöön tai jos kasvatusmetsään tehdään uudistushakkuu sen jälkeen, kun sinne on saanut tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon tai terveyslannoitukseen. Uudistushakkuun voi tehdä vain silloin, kun kohteella on tapahtunut sellainen luonnontuho, joka edellyttää uudistushakkuita”, hän sanoo.
Tyypillistä on Salokanteleen mukaan myös se, että suometsän hoidon suunnitteluun myönnetään tukea, mutta hoitohanke jää lopulta tekemättä osittain tai kokonaan. Tällöin suunnitteluun myönnettyä tukea voidaan joutua perimään takaisin siltä osin, kun hanke on jäänyt toteuttamatta.
”Perusajatus siis on, että tukiperusteisesti suunnitellut toimenpiteet myös toteutetaan.”
Ympäristötuen taas voi joutua maksamaan takaisin osittain tai kokonaan, jos tukialueelta joudutaan esimerkiksi myrskytuhojen takia korjaamaan puuta tai jos kohde tuhoutuu myrskyssä niin pahasti, että ympäristötukisopimuksen jatkaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista.
”Korostan sitä, että kun tukea hakee, kannattaa tutustua rahoitusehtoihin huolella. Näin pitkälti vältytään tukien palauttamisiin johtavilta tilanteilta”, Salokannel sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
