Metsälehti saa uuden päätoimittajan

Eliisa Kallioniemen 39 vuoden urakka Metsälehdessä päättyy, kun vetovastuu siirtyy Petri Koskiselle.

Petri Koskinen kuvattiin vielä Alma Median tiloissa. Pian työpiste siirtyy pari kilometriä pohjoiseen Metsälehden toimitukseen Helsingin Pasilassa. (Kuva: Seppo Samuli)
Petri Koskinen kuvattiin vielä Alma Median tiloissa. Pian työpiste siirtyy pari kilometriä pohjoiseen Metsälehden toimitukseen Helsingin Pasilassa. (Kuva: Seppo Samuli)

Metsälehden päätoimittaja vaihtuu. Lehteä vuodesta 2010 johtanut Eliisa Kallioniemi, 64, jää eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen on valittu Alma Median Talouselämä-lehdessä taloustoimittajana työskentelevä Petri Koskinen, 59.

”Aika aikaansa kutakin. 90 vuotta täyttävä Metsälehti on hyvässä iskussa. Tulos viime vuodelta on erinomainen, ja lukijoille on juuri valmistumassa uusi verkkopalvelu. Nyt on hyvä aika vaihtaa”, Kallioniemi perustelee.

Kallioniemi on ehtinyt työskennellä Metsälehdessä yhteensä 39 vuotta, ennen päätoimittajuutta toimittajana, toimitussihteerinä ja 13 vuotta toimituspäällikkönä.

”Tuona aikana Metsälehti on muuttunut paljon. Digitaalisten kanavien ansiosta se tavoittaa nyt laajemman yleisön kuin koskaan. Lehden ja lukijoiden läheinen suhde on kuitenkin pysynyt samana”, hän sanoo.

Eliisa Kallioniemi on työskennellyt Metsälehdessä 39 vuotta. (Kuva: Seppo Samuli)

Metsälehden peräsimeen tarttuva Petri Koskinen on kokenut journalisti hänkin. Talouselämän lisäksi hän on työskennellyt toimittajan ja päällikkötoimittajan tehtävissä muun muassa Kauppalehdessä, Arvopaperissa ja Helsingin Sanomissa. Kansainväliset verkostot ulottuvat rahoitusalalle Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Koskinen aloittaa Metsälehdessä 27. maaliskuuta. Kallioniemi jää eläkkeelle huhtikuun lopussa, joten hänellä on kuukauden verran aikaa siirtää tietoa seuraajalleen.

Sisältötarjontaa monipuolistamaan

Metsälehden päätoimittaja vaihtuu aikana, jolloin metsästä puhutaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Koskisen tavoitteena on parantaa Metsälehden tunnettuutta ja vahvistaa sen roolia metsäkeskustelussa.

”Olen innostunut ja kiitollinen siitä, että pääsen vaikuttamaan yhdessä Metsälehden kanssa suomalaisille erittäin tärkeään keskusteluun, jolla voi olla kauaskantoinen vaikutus Suomen metsien käytön tulevaisuuteen ja suomalaisten toimeentuloon”, hän sanoo.

Koskinen oli mukana toteuttamassa Arvopaperi-lehden digiuudistusta ja on toiminut Talouselämässä ja Kauppalehdessä digituottajana.

”Kokemuksesta voi olla hyötyä Metsälehden digipalveluiden kehittämisessä. Uskon, että pystymme yhdessä osaavan toimituksen kanssa monipuolistamaan lehden sisältötarjontaa niin, että se palvelee lukijoita entistäkin paremmin.”

Koskinen on opiskellut viestintää ja kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa. Ansioluettelosta löytyy myös perämiehen tutkinto. Meren lisäksi metsäkin on tuttu elementti.

”Tein metsurin töitä Inkoon Elisaaressa 90-luvulla. Isäni suku on omistanut metsää 1700-luvulta saakka Jalasjärvellä, ja äitini suvulla on metsiä Isojoella. Lapseni ovat perineet hiukan metsää Lapinjärvellä ja Sipoossa”, hän listaa.

Kommentit (1)

  1. Toivommme Metsälehden kehittymistä mieluummin todellisten asiantuntijoiden kuin vain mielipiteen ilmaisijoiden sanomaa.

    Metsälehti on tärkein väline hyvän metsänhoidon asioista rohkeasti, avoimesti ja riippumattomasti viestinnässä, jotta Suomen puun kasvatus ja metsäteollisuus voisivat kasvaa ja kehittyä.

    Kaikki tämähän voidaan tehdä niin, että hiilen sidonta vain lisääntyy.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut