1. Juurikäävän torjuntakautta lyhentävä asetusmuutos astui voimaan 6.5. ja kumottiin 15.8. Miksi?

Asetusmuutos liittyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan ja siitä seuranneeseen kantokäsittelyaineen saatavuuden epävarmuuteen. Olemme seuranneet tilannetta ja viimeisin kesän aikana tehty kysely ja lausuntokierros vahvistivat käsitystämme, ettei saatavuuteen liity enää epävarmuutta.

2. Oliko kantokäsittelyvelvoitteen lieventäminen tarpeellista?

Pääosa kantokäsittelystä tehdään ureapohjaisella torjunta-aineella. Ureaa tarvitaan myös kuljetuksissa. Jos urean käyttöä olisi jouduttu priorisoimaan, se olisi todennäköisesti mennyt ennen kaikkea liikenteeseen. Uhka torjunta-aineen loppumisesta ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymisestä oli todellinen.

3. Minkälaisia vaikutuksia hätäasetuksella oli?

Asetusmuutos nosti kantokäsittelyä edellyttävää lämpötilarajaa nollasta seitsemään asteeseen ja rajasi turvemaat velvoitteen ulkopuolelle. Seurantamme mukaan kantokäsittelyä on kuitenkin tehty lähes normaalisti asetusmuutoksesta huolimatta.

4. Miten varaudutte tuleviin poikkeustilanteisiin?

Päivitämme metsätuholakia juurikäävän torjunnan osalta nyt syksyllä. Asetusmuutos on hidas ja jäykkä tapa reagoida poikkeustilanteisiin. Torjuntavelvoite ilman muuta säilyy, mutta jatkossa laki mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli torjunta-aineiden saatavuudessa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Päivitetty laki astuu näillä näkymin voimaan ensi vuoden alkupuolella.

ERNO JÄRVINEN

KUKA: Maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos

MITÄ: Päätehtäviä yksikön johtaminen sekä metsäpolitiikan valmistelu

MITEN: Juurikäävän torjuntakautta lyhentävää asetusmuutosta oli valmisteltu noin kuukausi, kun Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiöstä ministeriöön 1.4.2022.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.