Metsät & raha | Kannattavin metsänhoitotoimi tuo 10–20 prosentin tuoton

Lannoituksen tuomasta lisäkasvusta valtaosa siirtyy tukkiosuuteen, tuotepäällikkö Juho Salmi Yaralta kertoi Metsälehden tapahtumassa.

Yaran metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi
Lannoituksen voi toistaa kiertoajan aikana useaan kertaan, Yaran metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi kertoi Metsälehden Metsä & raha -tapahtumassa. (Kuva: SEPPO SAMULI)

Metsälannoitus on yksi kannattavimpia metsänhoitotoimia, ehkä jopa kannattavin, Yaran tuotepäällikkö Juho Salmi muistutti Metsälehden Metsät & raha -lukijatapahtumassa tänään torstaina. Kasvatuslannoitus voi poikia lisäkasvua 20 kuutiota hehtaarille kymmenessä vuodessa, sijoitetun pääoman tuotto on 10–20 prosenttia.

”Lannoituksen tuomasta lisäkasvusta kaksikolmasosaa siirtyy tukkiosuuteen eli saadaan puun tukkiosuus kasvamaan nopeammin”, Salmi totesi.

Onnistuneen lannoituksen edellytys on kuitenkin hyvä metsänhoito.

”Kaiken a ja o on hoidetut metsät. Lannoitus ei pelasta huonosti hoidettua tai hoitamatonta metsää”, Salmi korosti.

Yleensä kerran kiertoajassa

Käytännössä lannoitetaan havupuuvaltaisia metsiä. Lehtipuiden lannoitus ei ole kannattavaa.

Jo ensiharvennusikäisen metsän lannoitus kannattaa, mutta tyypillisesti lannoitukset kuitenkin säästetään kiertoajan lopulle tai varttuneisiin kasvatusmetsiin. Yleensä lannoitetaan vain kerran ennen päätehakkuuta.

”Mutta on myös niitä, jotka lannoittavat ensiharvennuksesta eteenpäin tasaisin välein. Lannoitukset täytyy kuitenkin ajoittaa harvennusten kanssa tarkasti, muutama vuosi pitää jättää väliin”, Salmi huomautti.

Ympäristö ei lannoituksesta kärsi, kunhan noudatetaan ohjeita.

”Jos toimitaan metsänhoidon suositusten ja sertifikaattien mukaan, niin vaikutus ympäristölle on käytännössä pieni.”

Lue myös

Kommentit (2)

  1. Panu

    Yaran kaveri tietysti antaa hyvin ruusuisen kuvan typpilannoituksesta. Se kuitenkin auttaa vain jos typpi on kasvua rajoittava tekijä.

    Esim. jos peruskallio on pinnassa ja kuivuus on merkittävin kasvua rajoittava tekijä niin lisätyppi ei välttämättä auta mitään.

    Tai jos maapohjassa on riittävästi typpeä kuten turpeessa voi olla niin typen lisääminen tuskin tuo hyötyä. Jostain muuta ravinteesta voi kuitenkin olla pulaa ja se asia selviää neulasanalyysillä.

  2. Veli-Jussi Jalkanen

    Yaran mies puhuu palturia.

    Tuhkalannoitus on turvemailla selvästi kannattavampi kuin kivennäismaiden keinolannoitus.

    Ylivoimaisesti kannattavin metsänhoitotoimi on märän metsämaan tai kasvuisan suon ojitus tai umpeen kasvaneiden ojien perkaus.

    Tällä nostetaan hyvin pienellä kululla puun tuotanto aivan toiselle tasolle ja vaikutus kestää30 -50 v.

Metsänhoito Metsänhoito