Metsälehden verkkosivuilla on julkaistu metsätilojen hinnanmäärityksen laskuri. Metsän arvo -laskuriin syötetään perustiedot tilan sijainnista, koosta, puuston määrästä, tukkiprosentista ja maapohjan laadusta. Lähtötietojen perusteella laskuri arvioi tilan markkina-arvon sekä hehtaarin ja puustokuutiometrin keskihinnat. Lisäksi se kertoo toteutuneiden kauppojen hehtaarihintojen vaihteluvälin.

Laskuri pohjautuu Hannu Liljeroosin ylläpitämään metsätilojen hintaseurantaan, johon hän on koonnut noin 90 prosenttia yksityismetsien tilakaupoista viiden vuoden ajalta.

”Laskurin antama hinta on suuntaa-antava, sillä jokainen tila on erilainen ja erityisarvot pitää hinnoitella tapauskohtaisesti”, Liljeroos kertoo.

Metsän arvo -laskuri löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi). Palvelu on kuukauden ajan vapaasti käytettävissä, sen jälkeen se muuttuu lehden tilaajien lisäpalveluksi. Tällöin lehden kestotilaajat voivat käyttää palvelua rekisteröidyttyään Metsälehden verkkopalvelun käyttäjiksi.

Isompi tila, luotettavampi arvio

Laskurin on toteuttanut Simosol Oy, joka tarjoaa metsän arvonmääritystä instituutiosijoittajille. Metsälehden tilaama yksityismetsänomistajille suunnattu hintalaskuri rakentui muun tuotekehityksen mukana.

Pienillä metsätiloilla yksittäiset tekijät voivat nostaa tai laskea hintaa merkittävästi, mutta isoilla tiloilla ne kumoavat toisiaan.

”Metsätilan hinta voidaan määrittää eri lähdeaineistoja hyödyntävillä laskentatyökaluilla varsin luotettavasti, kun tila on riittävän iso”, Simosolin tekninen johtaja Antti Mäkinen sanoo.

Riittävän iso tarkoittaa karkeasti yli sadan hehtaarin tiloja. Tilakauppa ilman maastokäyntiä on silti harvinaista.

Pitkälle viety tiivistys

Savonlinnassa toimivan Asunto- ja Metsätori Oy:n kiinteistövälittäjä Seppo Kairikko testasi laskuria muutamalla tuoreella tilakaupalla. Kokeilu osoitti, että metsätilan arvo ja kauppahinta eivät mene aina käsikkäin.

”Kahdessa yli sadan tuhannen euron kohteessa arviot osuivat muutaman tonnin sisälle. Enimmillään laskurin hinta-arviot poikkesivat toteutuneista jopa 35 prosentilla, mutta vaihtelua oli molempiin suuntiin.”

Kairikko pitää laskuria helppokäyttöisenä, sillä syöttötietoja on vain kourallinen.

”Heikkoutena pidän, että syöttötiedoissa ei ole taimikko-osuutta eikä hoitorästejä. Myöskään tiestön olemassaoloa ja kuntoa ei huomioida.”

Kairikko näkee laskurin metsätilan arvonmäärityksen pitkälle vietynä tiivistyksenä.

”Laskuri ei yksin sovellu arviointimenetelmäksi ammattikäyttöön. Alueen erityis¿arvojen, puuston sekä kasvuolosuhteiden tuntemus ovat edelleen ensisijaisia.”

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.